VIHDOIN KUVAT JULKI // TÄYDELLINEN MUITAIHANIALAISNEULE

Ihan ensimmäiseksi haluan kertoa, että keksin eilen vaihtoehtoisen otsikon tälle postaukselle. Olin juhlistamassa Festive-kirjaa ja istuskeltiin muutaman blogikaverin kanssa siinä leppoisasti ja juteltiin niitä näitä. Ystäväni oli juuri istuutunut viereeni ja kysäisi, että onko päällä oleva villapaitani joku mun vanha neuleeni. Ei, ei ole, ihan uusi, mutta täysin julkaisematon vielä mun blogiyleisölle. Vähän ehkä vilahtanut jossain stooreissa. Muiltakin sateli kommentteja paidasta, kehuja ja materiaalin ihanuuden hehkuttamista. Itsekin tykkään neuleesta enemmän kuin ehkä mistään koskaan neulomastani vaatteesta. Arvatkaapa mitä mä silti sanoin. Sen otsikkolauseen, josta kerroin: SIINÄ ON KYLLÄ KAKSI VIRHETTÄ. Oishan hyvä otsikko? Lähdettäisiin uuden neuleen osalta suoraan sille linjalle, että ei se täydellinen ole. No ei siinä todellakaan olis otsikkoainesta oikeasti. Kuinka ankea aloitus. Eli otetaan toiselta kantilta. Neule on i h a n a.

Innostus neulomiseen pitkästä aikaa oli tosiaan aivan mahtavaa, kuten jo aiemmin kerroin. Adlibrikseltä tilattu lanka (Adlibris Alpaca Cloud) mukavan oloista sekä puikoilla, että valmiina neuleena päällä. Paita valmistui parisen viikkoa sitten. Kun keväisen lämpimät päivät loppuivat, on ollut tosi ihanaa vetäistä päälle tuo hattarainen muitaihanialaisneule (tykkään nimestä!) ja ohut takki päälle ja hulmutella menemään tuolla kevätauringossa. Eilen hursautettiin Pinjan kanssa Roihuvuoren kirsikkapuistoon ottamaan neuleesta kuvia. Takki, pipo ja villapaita olivatkin kyllä tarpeeseen, sillä tuuli oli välillä todella kylmä. Puistossa oli paljon ihmisiä, kaikki ottamassa kuvia, joten sulauduttiin sinne oikein mainiosti. Aika kivaa muuten on se, että nykyään ei tarvitse nolostella kuvien ottamisen kanssa, kun aivan kaikki muutkin niitä ottavat. Kiivettiin kallioille lähelle vesitornia ja siellä oli valtavasti pikkuorvokkeja, eivätkä ne söpöydellään kyllä yhtään hävinneet vaaleanpunaisille kirsikankukille. Kyllä se on ihan oikeasti nyt kevät ja kohta luonto kokonaan puhkeaa ja purskahtaa keväänvihreään ja on KESÄ.

Ohje neuleeseen on kirjoitettu ylös ja jollain tavalla se teidänkin ulottuvillenne joskus tulee. Tässä vaiheessa suosittelenkin kurkistamaan Muita ihania -kässäkirjan muitaihanialaisneuleen ohjetta taikka luomaan ihan oman. Mallikuvio on lähestulkoon sama tässäkin paidassa kuin kirjan neuleessa. Sama se on myös muitaihaniatyynyssä, jonka ohje löytyy ihan täältä blogista. Eli nyt vaan luovuus omiin käsiin ja tekemään, Lempeyskirjan sanoin, se ei oo niin justiisa ja armollisesti eteenpäin omalla tiellä.

Olen tähän neuleeseen ihan hirmuisen tyytyväinen kuten sanottu. Se on ihana, suloinen, pehmeä, hattarainen, ihan huipuilla väriyhdistelmillä kasattu ja just semmoinen vaate minkä tarvitsinkin, vaikken tarpeesta ehkä tiennytkään heti tai varsinkaan etukäteen. Se on iso ja löysä, siinä on muhkeat ihanat hihat. Tekee vaan mieli kehua sitä. Ja pitää sitä päällä! Mielestäni ihanuus voittaa ehdottomasti vaikkapa ne kaksi virhettä, jotka mainitsin. Kuitenkin haluatte kuulla ne virheetkin! Ne ovat toisen hihan väärin neulottu resori, jonka huomasin vasta kasaamisvaiheessa ja yksi miehustan puolelle tullut silmukkavirhe raglankavennuksissa. Sellaisia juttuja, joita ei kyllä äkkinäkemältä hoksaa ja hyvin harva edes toisten neuleita sillä silmällä katselee, että missäköhän kohdin tuokin on tuohon neuleeseensa virheitä tehnyt. 

Kyselin Instagramissa seuraajiltani, että missä he (te!) ovat omasta mielestään ihan tosi tosi hyviä. Ajatus lähti siitä, että moni seuraajani oli postannut kuvan tarroista, joita he olivat minulta tilanneet. Lähetin tarrat kirjekuoressa, johon käsin kirjoitin nimen ja osoitteen. Usea kirjeen saanut lähettikin viestiä, että oli ollut ehkä jopa enemmän innoissaan kauniisti kirjoitetusta kirjeestä kuin tarroista (mistähän sekin sitten kertoo?!) Kerroin stoorissa tuosta asiasta ja siitä, että tykkään itsekin omasta käsialastani ja että aina saa kehua omia vahvuuksiaan tai asioita, joissa kokee olevansa hyvä. Vaikka itse sanonkin, on musta tylsistä tylsin lause mitä kukaan itse voi sanoa. Sain valtavan määrän vastauksia (108 kpl) ja päätinkin jakaa ne tässä.

Loppuun listaus asioista, joissa te, minun ihanat muitaihanialaiseni, seuraajat olette omasta mielestänne tosi hyviä. Tässä vastauksenne. (joista tosin karsin ne, joissa vastaaja puhui itsestään liian rumasti!) Ootte mielettömiä tyyppejä, sen sanon:

  • Heittäytymään hetkeen ja muuttamaan suunnitelmia lennosta!

  • Pizzan teossa.

  • Järjestelyssä.

  • Lojumisessa, herkuttelussa ja kukkakuosien suunnittelmussa.

  • Oon paras keittiöpsykologi ja autan aina!

  • Lempeiden ja armollisten tanssituntien pitämisessä.

  • Ratkaisujen miettimisessä.

  • Nukkumisessa.

  • Olemaan hiljaa.

  • Saamaan uusia ystäviä.

  • Tekemään ruokaa jämistä.

  • Lahjapakettien nauhoittamisessa.

  • Laulamisessa.

  • Laiskottelussa.

  • Mä oon omasta mielestä laajasti hyvinluova. Eli teen kaikken mahdollista ja onnistun.

  • Mulla on tosi hyvä matikkapää ja rakastan sitä tunnetta, kun saan vaikeen laskun tehtyä.

  • Toisten tukemisessa.

  • Oon ihan älyhyvä leipomaan. Ja itkemään elokuvissa. Ja rikkomaan sukkahousuja.

  • Dramatisoinnissa, laulamisessa, kirjoittamisessa, bussissa meikkaamisessa.

  • Mun mielestä oon hyvä työssäni, eli opena. Ja mäki muistan laulujen sanat!

  • Suunnittelussa, keksimisessä, ideoinnissa!

  • Neulomisessa.

  • Murehtimaan ja pelkäämään pahinta. Olen myös hyvä lohduttamaan ja trekemään taidetta, jossa on sielu.

  • Joskus sanoin vastaavaan kysymykseen, että kaikessa turhassa, mutta enää en aio sanoa niin. Kaikessa luovassa, maalaamisessa tms!

  • Nauramisessa!

  • Askartelussa.

  • Oon joskus sanonu, että jos jotain osaan niin ommella nappeja.

  • Vaatekaapin sotkemisessa.

  • Oon superviikkaaja.

  • Arjen mikromanageerauksessa!

  • Työssäni kehitysvammaisten ohjaajana. Pelkäsin äippälomalla ollessa, etten osaa, mutta osaan.

  • Saamaan muut hymyilemään.

  • Mä oon tosi nopee. Siis teen melkein kaiken älyttömän sukkelasti.

  • Omassa työssäni, opettamassa aikuisia maahanmuuttajia.

  • Piirtämisessä.

  • Järjestämään tapahtumia ja juhlia.

  • Soittamaan pianolla ilman nuotteja lähes mitä vain.

  • Siivoomisessa ja löydän lähes aina kaikki omat ja poikaystävän hukkuneet tavarat.

  • Unelmoimisessa.

  • Asioiden selvittämisessä ja organisoimisessa.

  • Orkideojen kukittamisessa ja kalojen siruttamisessa.

  • Mulla on mun mielestä hyvä lauluääni ja rakastan laulaa.

  • Mokkapalojen teossa. Ja vauvan kans höntsäilyssä.

  • Muiden tsemppaamisessa.

  • Suomen kielessäolen kyllä sairaan hyvö. Siis kieliopissa. Tylsää? Ehei.

  • Nukkumisessa. Siihen vielä erityistaitoja hampaiden narskuttelu.

  • Vaikee kyssä. Tulee mieleen vaan negatiivisia. Mutta sanon että pyykin ripustamisessa.

  • Leipomaan pullaa.

  • Mä oon sairaan hyvä lakanan suoristaja. Jokaaamuinen lempiasia on vetää lakana tiukaksi! Ah.

  • Leipomisessa, ruuanlaitossa, piirtämisessä ja kirjoittamisessa.

  • Haaveilussa.

  • Nyt on vaikea. Ystävällisyydessä ja siivouksessa ainakin.

  • Lastenlauluissa! Ja niiden sanoissa. Ja laulujen sanoissa ylipäätään. Muistan ne superhyvin. Ja musta on ihanaa, että mun neljäveellä on tää sama taito.

  • Silmien piirtämisessä.

  • Popcornin valmistus kattilassa.

  • Miä oon ihan älyhyvä ompelemaan ja suunnistamaan.

  • Mulla on mielestäni tosi hyvä visuaalinen silmä.

  • Mokailussa! Jossenko sanois, että päivittäistä, mutta silti olen elossa ja yhtenä kappaleena.

  • Ideoimaan vapautuneesti.

  • Elämällä elämää niin kuin minä.

  • Luovassa maalaamisessa ja kaikessa käsillä tekemisessä, kuten neulominen ja kutominen.

  • Käsinkirjoittamisessa ja ongelmien luovassa ratkaisussa.

  • Osaan ajatella laajasti ja syvästi monista asioita.

  • Käsiala. käsityöt ja oma työ.

  • Muotokuvien valokuvaamisessa.

  • Tunnistan kasveja ja osaan ulkomuistista hoito-ohjeet ja latinankieliset nimet.

  • Laitan kyllä hitokseen hyvää ruokaa.

  • Järjestämään tavarat hyville paikoille heti (saman iltana/yönä) muuton jälkeen.

  • Innostumisessa! Joskus onnistumisessakin muta aina innostumisessa.

  • Oon hyvä ruuanlaittaja ja on ihanaa, että läheisenikin arvostaa sitä. Lisäksi neulon tosi tasaisesti.

  • Mulla on tosi hyvä muisti esim. laulujen sanojen suhteen. Ja oon hyvä neulomaan.

  • Tähteiden käyttämisessäja siinä, että taion tyhjästäkaapista aina ruokaa.

  • Mää oon älyhyvä pitämään kaikki arjen langat käsissäja lapset hengissä!

  • Mä teen ihan käsittämättömän hyvää sienipiirakkaa.

  • Lasten kohtaamisessa, erityisesti "ongelma"nuorten.

  • Oon hitsin hyvä viilaamaan tekstejä niin, että niistä tulee hiton hyviä. Oon niin hyvä, että teen siitä työni.

  • Juustokakkujen tekemisessä sekä asioiden muistamisessa, selvittämisessä ja järkkäämisessä.

  • Värijärjestämässä asioita ja olemalla iloinen.

  • Arkiruokakokkailussa eli huippuhyvää helposti ja nopeesti, siinä oon PRO!

  • Kirjoneuleessa.

  • Erityisherkkänä tunnistaa muiden tunteet ilman sanoja hyvinkin tarkkaan.

  • Järjestely sekä juuston höylääminen.

  • Oon ihan älyttömän hyvä kuluttamaan aikaa yksin ja haahuilla päättömästi.

  • Osaan ottaa puheeksi vaikeita asioita, joita moni välttelisi.

  • Lapset rakastaa mua. Yleisesti ottaen kaikki, ja aina. Oon siis aivan paras lasten ihailun kohde.

  • Tänään tuntuu, etten missään, mutta oon kyllä älyhyvä äiti mun lapsille. Tämä pitäis muistaa aina.

  • Googlettaan!

  • Oman kodin siivoamisessa. Onnellisuudessa. Oon lähes aina supertyytyväinen elooni.

  • Leipomisessa ja neulomisessa.

  • Kalenterituunauksessa.

  • Myös käsialassa! Harmi vaan, ettei sitä kehtaa CV:hen laittaa vaikka tekis mieli.

Kaikki kuvat minusta otti ihana, ihana Pinja.

Edellinen
Edellinen

MINILOMA PARIISISSA - TYTTÄREN KYMMENVUOTINEN HAAVE TOTEUTUI

Seuraava
Seuraava

MUUTAMA HUIPPUHYVÄ VINKKI LAIVAMATKALLE JA RUOTSIN ROADTRIPILLE LASTEN KANSSA