KOOKOS ON IHAN KIVA

Yksi lempparikohtia keittiössä just nyt, on tuo apupöytä ja sen päälle maalaamani taulu. Meillä on melko pieni keittiö ja laskutilaa on niukalti, tai siis sitä tilaa, minne leipäpussi jää roikkumaan, vaikka sillä ehkä oliski joku parempi paikka. Ja hedelmien paikka oli parempi muualla ku aivan ruokapöydässä, koska siinä ne kiinnittävät liikaa huomiota, kun on aika syödä lämmin ruoka. Tuo kärry on siihen tarkoitukseen oikein oiva.

Maalaaminen on houkuttanut jo pitkään, kun en vuosiin ole oikein ehtinyt kunnolla. No, enpä oikein ehtinyt nytkään, paitsi öisin ja vauvan päiväuniaikaan. Silloin on hyödynnettävä ne tilaisuudet. Olen istunut keittiön lattialla myöhään illalla ja antanut ajatusten juosta ja maalien sekoittua. Mää en oo muutenkaan ollenkaan aina suunnitelmallinen luovien tekemisteni kanssa, joten tätäkin tein niin, että annoin käsien vaan viedä. Oli aivan ihanaa!

Teos kuuluu sarjaan, jonka ensimmäinen se on, eli suuret on suunnitelmat. Niin pitää ollakin. Työn nimi on poikani toteamus sen nähdessään: Kookos on ihan kiva.