KIRSIKKANEULE

Kesällä mulla pitkä, viikkoja kestänyt pohdinta, kun etsiskelin kivaa kesäneuleen ohjetta. Olin edelliskesänä neulonut Laine-lehdestä Lento-neuleen ja sen tekeminen oli niin ihanaa kaikilla kesän reissuilla autossa, rannalla, nuotiolla ja aurinkovarjon alla piilossa, että halusin vastaavan tällekin kesälle. Joku samanhenkinen, helppo oli hakusessa nytkin ja kyselin myös vinkkejä seuraajilta, joita sainkin useita hyviä, mutta mikään ei oikein ylittänyt innostuskynnystä.

Kunnes lasten kanssa Tampereen reissulla käytiin Taitoshopissa ja tsidim - löydin ohjeen ja löysin langat! Se oli sellainen kierros, että ei ollut kiire mihinkään... öö, miten tuollaista on voinut olla lasten kanssa reissatessa?! No, mutta sellainen hetki se oli. Selailin lehtiä rauhassa ja löysin kivan Hazel-neuleen ohjeen Sandnes Garn Suosikit 0221F -lehdestä. Ostin langatkin samantien, kun hyllystä mua huusi kirkkaanvihreä Alpaca Børstetti.

Neuloin Hazelia antaumuksella viikkokausia. Kudin kädessä olin ainakin mökillä ja puumajassa sängyssä ennen nukkumaanmenoa tosi monena iltana, autossa satojen ellei jopa tuhansien kilometrien aikana, Norjan vuorilla ja leirintäalueilla, merellä ja Jurmon saarella.

Yritin etsiä kesän kuvista ihania otoksia minusta ja keskeneräisestä neuleesta, mutta ei niitä oikein ollutkaan, vaikka niin luulin. Paitsi yksi kaikkien aikojen lempparikuva minusta ja ystävästäni. Se kuva on tässä:

En kiirehtinyt neuleen kanssa, että se olis saatava valmiiksi kesän aikana, vaan neuloskelin hiljalleen. Jossain vaiheessa se lojui joissain pöydällä ja vieressä oli kirkkaanpunainen lankakerä (tuota yllä olevaa kuvaa katsoessa tuli mieleen, että idea on voinut toki tulla tupsahtaa alitajuntaan jo aiemmin) ja keksin, että teen neuleeseen kirsikoita. Mulla oli lankalaatikossa yksi kerä vaaleanvihreää Børstettia, joten kirsikathan valmistuisivat neuleeseen kuin itsestään, kun lankojakaan ei tarvitsisi hankkia. Tai niinhän mä luulin...

60 kirsikkaa ja saman verran lehtiä ei todellakaan ilmaantunut itsestään, vaan kyllä niitä sai ihan tuntikausia monta päivää neuloa. Langanpäitäkin päätellessä oli ihan riittämiin, mutta ai että NEULEESTA TULI SULOINEN!

Nyt se on valmis. Se muistuttaa ihan vähän kesäneuleen sijaan myös jouluneuletta, jos ei hoksaa, että ne ovat kirsikoita. Saattavat nimittäin näyttää kaukaa myös vaikka kulkusilta ja värit ovat hiukan jouluisia! Neuleesta tuli aika lyhyt sitten kuitenkin, olin ehkä odottanut vähän pidempää. Hiha ei istu olkasauman kohdalta ihan niin hyvin kuin ehkä toivois, mutta eipä se haittaa. Söpö ja suloinen se silti on. Ihana kesäneuleeni 2022. Tämä vie mut moniin mukaviin muistoihin ja tätä tulen kyllä käyttämään ihan jokaisena vuodenaikana.

Edellinen
Edellinen

HUUSSIN IKKUNA

Seuraava
Seuraava

SAUNAN MITTARIKOKOELMA