Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

VUONNA 2015…

Viime vuonna ompelin ja neuloin vähemmän kuin mitä piirsin, maalasin ja käytin saksia. Siihen on syynsä. Kotiäitivuonna ei paljon ehtinyt ompelukonetta ottaa esille ja koska sohvalla en ole juurikaan istuskellut, neulominen ja ompelu jäi paljon vähemmälle. Joskus myöhemmin taas. On ollut kyllä ihan ihanaa antaa mennä noiden muiden suhteen, piirrellen lasten kanssa kaikenmaailman papupupuja ja kirahvikaijoja, antaen käden kirjoittaa uusia fontteja erilaisille papereille ja maalaillen aarrekarttoja. Kotona oli ihana olla, ja oli mukavaa seurata kaikkien vuodenaikojen kirjo ja auringonnousut ja -laskut täällä kotikolossa. Vauva teki kodista taas enemmän kodin ja tärkeän paikan meille kaikille.

Vuoden teema oli tehdä asioita, joita en ole tehnyt ennen ja jotka vähän vaikka jännittäisivätkin. Ihan hyvin onnistuin siinäkin. Olin rohkeakin ja sanoin muutaman kerran aivan suorat sanatkin, sellaiset hyvät ja ihanat sanat! Nautin äitiydestä, ja nautin siitä, että välillä olin ihan vain Tiina. Lapset kasvoivat nopeampaa kuin minään vuonna, sille musta tuntuu. Kiitos 2015, olit rankka, mutta toit elämääni paljon hyvää. Vuosi 2016, anna jotain ihan huippua ja mahtavaa, olen valmis!

boysofsummer2

viirauhakatossa1

ystis_pieni11

varityskirja11

unelmointikielletty2

tyynyt2

tuulisella_tuulia5

TITTI2

JOULUKALENTERI muitaihania.com TIINA ARPONEN

sienikuva2

ryijy_2

sienikuvausretkella2

sitteri41

styleroomiin2

sukka_tammi11

syottis21

peace_muitaihania1

ryijy11

ryijy_3

Let me be the one that shines with you

ruutu301

ruusukka11

ruu10

rutistuspehmo2

plus1

runonnayttely11

raitahuivi11

puutyo3

plus2

neonpupu31

pipo4

miisunpoyta3

muitaihaniatiinaneuloo2

muitaihania_koti_marraskuussa_2015_1

muitaihania_koti_marraskuussa_2015_6

muitaihania_koti_marraskuussa_2015_14taulu_kettutyhjyys11

olohuone_300915

mattokeittiossa1

maailmamuovautuu21

lipasto4

lapset_pisarapoksy1
kesasukat

keltsupupu31

keittio5

keittio3

keittio1_1

juhakuva21

jatski11

jaakkaappitaide21

emmahuttu.fi-1122

haapeitto31

haaveilu71

happyhalloween1

housut_kaava11

housut2_21

infotaulu11

aarrekartta3

kranssi, muita ihania

JK15_9

kiitos_nelio

KUN MIISU OLI VIISI

Löysin vintistä laatikon, joka oli täynnä piirustuksia kolmisen vuoden takaa. Tiedän varastossa olevan toisenkin samanmoisen laatikon. Välillä laatikot nähdessäni mietin, että onko niissä laatikoissa mitään tolkkua, varsinkin kun ne paperit on heitetty laatikkoon muutossa vain siksi, etten vain ole käynyt niitä läpi ja säästänyt muutamaa mielestäni parasta tai kivaa tai koskettavaa. No, kun päädyn miettimään asiaa, niin tajuan myös, että on varastossa paljon muutakin, mitä ei tarvitsisi niin säästää ja jotka eivät ole niin arvokkaita kuin nuo lasten piirustukset. Eilen otin toisen laatikon ja kävin ne läpi, heitin ison osan pois, keräsin tyhjät (!) paperit talteen ja huipuimmat siirsin omaan muovilaatikkoonsa. Lisäksi leikkasin muutamasta piirustuksesta kuvat pienemmiksi ja järjestin uuden, hauskan jääkaappinäyttelyn. En malta odottaa, että töiden tekijä saapuu ja näkee ne, sillä veikkaan, että kahdeksanvuotias ei muista tarkalleen mitä on piirrellyt viisivuotiaana. Siinä riittää myös pohdittavaa, miksi ja miten on piirtänyt mitäkin. Aihealueita oli laidasta laitaan, ihan hirmuisesti tietopläjäyksiä erilaisista aiheista, planeetoista, kulkuvälineistä, kissaroduista, liikennesäännöistä, hedelmistä… Tunteita oli käsitelty myös, oli suuttumusta, surua ja rakkautta. Hauskaa myös, että monissa piirustuksissa oli tytön itsekirjoittamaa tekstiä. Tuplakonsonanttien puutteet ja väärinpäin olevat kirjaimet varmasti naurattavat tekijää itseään.

Näyttelyn nimi on Kun Miisu oli viisi. Olkaa hyvät!

 

 

 

 

 

 

JÄÄKAAPPITAIDENÄYTTELYT

 

Viime viikkoina meidän jääkaapin ovessa paistatteli tyttären hieno näyttely Rosvot, sheriffit, merirosvot ja rakastuneet eläimet. Viime viikonloppuna poika piirsi, väritteli ja leikkasi omia kuviaan uutta näyttelyä varten. En oikeasti muista mitään, mihin hän olisi noin intensiivisesti valmistautunut ja joka olisi ollut yhtä tärkeä jäädessään illalla keittiön pöydälle odottamaan uutta aamua kuin se kasa piirustuksia. Hän ensin piirsi kuvat mustalla tussilla, keräsi piirustukset pinoon ja alkoi väritellä niitä, yksi kerrallaan ja huolellisesti, ei yli viivojen. Ja kun kuva oli valmis, hän leikkasi ne pikkusaksilla hienosti omaan läjään odottamaan. Ja voi kuulkaa miten sitä valmisteltiin, että työt saatiin jääkaapin oveen. Äkkiä piti vanha näyttely ottaa talteen ja siivota muut paperit, että saatiin tämä Hirviönäyttely esille.

 

 

 

 

SURULLINEN ANANAS JA YSTÄVÄT

Aika mainioon ajankohtaan järjestettiin meidän jääkaapin oveen (pian) nelivuotiaan piirustuksista kotinäyttely, sillä Helsingissä on viikonloppuna ihan mahtava tapahtuma, Olohuonenäyttely! Sinne me ei päästä tällä kertaa, sillä on muita suunnitelmia viikonlopulle. Tätä omaa näyttelyä voimmekin ihastella sitten vähän pidemmän aikaa. Koitin etsiä juttua, jonka ihan vasta luin, jossa oli ihan oikeasti puhe jääkaappitaidenäyttelyistä. Se oli niin mahtava idea, että halusin järjestää sellaisen meillekin, silleen vähän enemmän, kuin vaan lasten piirustuksia siihen oveen kiinnittämällä.  Se on arkipäivää. Tätä varten on oikein vartavasten leikattu teipit ja syödään domino-keksit avajaisissa lasten kanssa. Huraa!

Surullinen ananas ja ystävät, olkaat hyvät.