Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

EI YHTÄÄN NOLOJA JUTTUJA

Juna oli saapumassa Pasilan asemalle. Olimme tulleet junan oville jo valmiiksi kasseinemme, että jäädään pois. Siinä seisoskellessa tuli mieleen, että joskus on kauheasti hävettänyt se pelkkä ajatuskin, että mitä jos seisookin väärällä puolella junaa. Seisoo siinä odottamassa, että juna pysähtyy, mutta tajuaakin asemalle saavuttaessa, että laituri onkin toisella puolella. Kuinka noloa! Oikeasti siis, EIHÄN SE OLE YHTÄÄN NOLOA, mutta miksi ihmeessä joskus on tuntunut siltä? Nolostellut sellaista asiaa? Kuvitellut, että joku ympärillä oleva ihminen sen huomaa ja miettii tai pahimmillaan varmaan on ajatellut, että naureskelee päälle. Milloin itse on miettinyt jostain ihmisestä yhtään mitään, tai että joku arkinen asia, kuten ovella seisominen olisi noloa.

Nämä tällaiset nolostelut liittyvät usein epävarmoihin aikoihin elämässä, ehkä eniten nuoruuteen, mutta toisilla ne tuntemukset voivat olla mukana läpi elämän. Ei ole kauankaan aikaa, kun joku kertoi hypänneensä metron kyytiin, väärään suuntaan, eikä kehdannut jäädä heti seuraavalla pysäkillä pois, vaan kulki monta pysäkin väliä ennen kuin jäi pois ja meni takaisin toiseen suuntaan. Nämä ovat kyllä ihmeellisiä nolostumisen tunteita. Normaaleitakin tavallaan, mutta useimmat melko turhia. Jos on jännittäjä elämässä muutenkin, niin silloin on helpottavaa, kun niistä pääsee eroon. Huvittavia ne useimmiten varsinkin ovat! Pyysin seuraajiani kertomaan heidän omia kokemuksiaan ja tässä niitä koostettuna teille, olkaat hyvät:Ennemminkin tässä tilanteessa toivoisi, että joku olisi nähnyt, sillä jos käykin huonommin, niin olisi ihanaa saada apua! Itse kaaduin toista lasta odottaessa parkkipaikalla pahasti, kun olin kiertämässä takapenkille ottamaan kolmivuotiaan tyttäreni pois turvaistuimesta. Kaaduin ison vatsani kanssa selälleni, ihmisiä käveli ohi, mutta kukaan ei tullut auttamaan. Se oli aika kamalaa! Tunnistan tämän! Nykyään menen kassalle suoraan ja sanon ihan ääneen, että en ole ennen käynyt, miten täällä toimitaan. On ihanan vapauttavaa olla aidosti vähän urvelona, eikä esittää, että tietäisi jotain mitä ei tiedä. Sama pätee muuten siihenkin, että joskus aikoinaan ihmiset reissatessa kammoksuivat sitä, että heidät tunnistaa turisteiksi! Siis ihan hirveää, jos joku luulee turistiski, VAIKKA ON TURISTI. Rempseästi vaan kaikki turistin merkit esille, kamera kaulaan ja selfieitä ottamaan maamerkkien edustalle, ihan pokkana! Joskus muuten nolostutti myös ottaa valokuvia joidenkin turistinähtävyyksien luona. Tarvitsin parikymppisenä valokuvia Mannerheimin patsaasta ja muistan kyllä kuinka nolotti hirveästi pyöriä siinä patsaan ympärillä järjestelmäkamera kaulassa. Onneksi nykyään on intternettikännykät ja ihmiset kuvaavat kaikkea kaikkialla ja paljon! Itse otan myös instastooreja kävellessäni kaupungin kaduilla, vaikka ihmisiä tulisikin vastaan. Se tietty kyllä joskus vähän nolottaa… hehe.Tämän ilmoitti moni. Onneksi nykyajan nuorille, toivottavasti, vaikkapa kuukautiset ovat aivan arkinen asia. Mun sukupolvella se saattoikin olla asia, josta ei vaikka kotona puhuttu juuri ollenkaan, joten nolostumisen tunne nousi varmastikin sieltä.

Mutta että vessapaperi! Tämä on kyllä varmasti monilla, keillä siivooja käy, iso nolon tunteen aiheuttaja. Ja niin turha! Sotkuista kotia muutenkin kyllä pahoitellaan. Ihan turhaan. On mukava mennä kylään jonkun ystävän luo, kun siellä oikeasti näyttää sille, että siellä eletään ja että muillakin on legoja siellä täällä, likainen yksinäinen sukka pilkottaa sängyn alta ja pölyt on jäänyt pyyhkimättä muutamaan viikkoon, kuukauteen. Armollista. Sellaisia kuvia ja ajatuksia täältä tähän maanantaihin. Ei tarvii nolostella mitään turhuuksia, mutta noille tapauksille, jotka omalle kohdalle ovat sattuneet, saa ja pitää itsellensä kyllä nauraa! Sille vaikka, että teininä nolotti hulluna mennä paikalliseen skeittikauppaan, niin piti Helsinkiin asti lähteä, että kehtasi mennä. Tai että ikinä ei kunnolla kehdannut harjoitella jotain urheilulajia, koska ei osannut. Höh sille! Kukapa osaisi yhtään mitään, jos ei ikinä harjoittele.

2 Comments

  1. Reply
    Popiapopsu

    Ihana postaus! Just näin, ei kaikkea tavallista ja yleistä tartte nolostella. Ihan sama, vaikka kattoisi kännykkää kaupungilla ja alkais kävelemään vähän vinoon ja lopulta oiskin autotiellä. Tai kaupankassalla muistaa, että ai hitsi unohdin nakit sinne hyllyyn, täytyypä mennä kipaseen ja samalla koko jono katsoo vihaisesti, kun juoksee täysiä toiselle puolelle kauppaa :) On ihanaa, jos välillä nolottaa tai mokaa!

  2. Reply
    Heta

    Mä muistan nuorena ajatelleeni kondomeja ostaessa, että tätä “pitäis” nyt kai hävetä ja sit hetki hävetti ja mietin, että paskat. Se että ostan näitä, tekee musta vastuullisen ja fiksun ja siinä ei oo mitään hävettävää.

Vastaa käyttäjälle Heta Peruuta vastaus