Se on ihanaa, kun on keittiön ikkunalaudalla aina odottamassa joku keskeneräinen käsityö, jota voi tehdä silloin, kun on aivan omaa aikaa, lasten nukkuessa. Minä nimittäin vietän silloin aikani aina keittiössä, koska muissa huoneissa nukutaan. Muutaman päivän ajan tuo työ oli kudontakehykseen pingoitetut vaaleanvioletit langat ja kasa lankalaatikosta summanmutikassa raahattuja lankanöttösiä. Samalla katselin The Affairia ja ihastelin sarjan kauniita maisemia. Toki vähän juontakin, mutta muutaman kerran päädyin mielessäni aivan omiin maailmoihin maisemista, uniinikin ne tulivat. Näin kevään ja kesän korvilla mulla tulee aina kova kaipuu meren, aavan meren, ääreen.
Sehän on aivan kuin lankaversio Kookos on ihan kiva -maalauksesta. Huomasin yhtäläisyyden vasta, kun päättelin lankoja. Hassua.
Siitä tuli nätti!
Kiitos <3
Löysin vasta blogisi ja olen ihan rakastunut <3
Kudoitko tämän siis kudontakehyksessä vai pöytäpuilla?
Kiitos! Ja rakastuminen, se se vasta ihanaa on! Tämä on tehty kudontakehyksessä, kerron lisää myöhemmin!
Muoki kiinnostas miten toi on tehty. kudontakehykselläkö? Millanen kehys sulla on ja miten siihen saa tommosen ripustusjutun? Oon nähny vaa kehyksellä tehtyi barbinmattoi.
Mää kerron kehyksestä myöhemmin lisää! :)