Oltiin muutama päivä mummulassa Oulussa ja kävin tsekkaamassa paikallisia kangas-, nappi- ja lankakauppoja, koska oli tarvis. Löysinkin aika herkkuja kaikista niistä. Se on varmasti niin, että aina tuntuu, ettei oman kaupungin kaupoista löydy mitään, mutta muualta heti löytyy. Tietty se on niin, koska omassa kaupassahan sitä kävelee automaattisesti vaan sen oman reittinsä ja muualla antaa kaupalle aivan erilaisen mahdollisuuden. Näin uskon. Me ihanan E:n kanssa mentiin etsimään pipokangasta ja me löydettiin pipokangas! Sekinhän on harvinaista, että heti ekalla kerralla löytää hyvän kankaan siihen tarkoitukseensa mitä ettii.
Tunteroinen keittiön pöydän ääressä ommellen ihan summanmutikkaisia saumoja ja tsadaa, uudet kevätpipot! Vaaleanpunasilla hattaratupsuilla, koska me ollaan just semmosia. Hattaratupsupipoäitejä!
Oi miten hauska kevätpipo! Just mietin et pitäiskö virkata (en osaa ommella) semmonen kevyt pipo huonotukkapäiviä varten… joo, taidan mennä lankakauppaan. kiitti!
Kiitos ja ole hyvä! Mää taas sanoisin, etten osaa virkata (mutta lähipäivinä kerron kuvin tosi isosta virkkuujutusta, niin en kehtaa, mutta okei, pipoa en osais, koska en oo koskaan tehny) niin tää ommeltu pipo oli kätsy ja kiva tehä! Ja huonotukka peittyi sillä junamatkalla tänäänkin! :)
Tuo on myös kuin lempeä ja leppoisa vaahtokarkki! Aivan kuin sinä!
Hihi, minäkin allekirjoitan tuon! :)
Kiitos mursmelit!!! Juuri sopivaan hetkeen tuli tämä :)
ihania hattaratupsupipoäitejä! kangas tosi kaunis, jäi mielen viereen kaihertamaan. täytyypä varmaan suunnata ouluun, jonakin kauniina päivänä.
Kiitos! :) Minustaki tuo kangas oli mukava piristys siellä kangaspakkojen seassa. Eurokankaasta sen ostimme. :)
Hihii, ihana tupsu :D
:D
Vitsinhimpula miten söpis. Osaiskohan sitä tehdä itellekin kevätpipon? :O
Kiitos! :) Ja kuule, ihan varmasti osaat! :)
Kiva tupsuidea! Minäkin suruuttelin just kevätpipoja. Tein heti kymmenen, heh :D