Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

IHANAT MAANANTAIMALLIN KAULAKORUT

Leväytin taas maalit ja kukkaset ja muut tilpehöörit pöydälle ja otin Maanantaimallille kaulakorukuvat. Voi että musta onkaan ihanaa, kun meistä on tullut Matleenan, eli hurmaava nainen Maanantaimallin takaa, kanssa ystävykset ja hän minuun täysin luottaa kuvien suhteen. Korut ovat kauniita ja niin minunkin värisiä ja tyylisiä, että on kuin kotihommia tekis!

Kuvia tehdessä maalasin samalla alustaa, viiva kerrallaan samaa tahtia kuvien kanssa. Lopputuloksena syntyi aika ihana vesivärimaalauskin. Ja arvatkaapas mitä, mää sain luvan arpoa teille yhden kaulakorun! Joku onnekas voittaa valitsemansa kaulakorun itselleen. Arvonta tapahtuu muitaihaniassa Instragramin puolella, mutta tästä pääset katsomaan koko kaulakoruvalikoiman Maanantaimallin verkkokaupasta. Onnea matkaan!

MUTTERIGALLERIA

Tiedättekös sen, kun sanoo jotain ääneen ja sitten se toteutuu? Se on toisinaan pelottavaa ja välillä ihan mahtavan kreisiä! Mulle kävi niin, kun eräänä vappuna kävelin Vallilan vapputansseihin ja sanoin kauniin talon kohdalla, että vaikka tuossa talossa olis kiva asua. Muutama vuosi sitten tajusin, että asun siinä. Tai kun sattumalta avasin Tiinan yökerhossa vihkon juuri siitä kohtaa, jossa olin suunnitellut erästä workshoppia ja nyt näyttää siltä, että tammikuussa se toteutuu. Kesällä kävelimme Linnanmäelle ja totesin Kalliolan Setlementin kohdalla, siinä mutterigallerian kohdalla, että vitsit tuo olis joskus hauska saada laittaa omannäköiseksi! 

Arvannette, että olin melkoisen yllättynyt, innoissaan ja fiiliksissä, kun muun työhomman yhteydessä sain kuulla, että sen mutterigalleriankin saisi laittaa teemaan sopivaksi. Lokakuussa on meneillään ikäystävällinen Parhaassa iässä -kampanja ja lasikuution sisältökin liittyi siihen. Teimme siitä yhdessä Saara Suomäen kanssa aikas ihanan. MInä hehkutin hullunlailla sisäisesti (ja varmaan ääneenkin), kun siellä laatikossa touhusimme, että vitsit miten mahtavaa saada vaan piirtää ikkunoihin koko päivän. Lopputuloksena saimme samaan aikaan suloisen söpön, mutta silti teemaan sopivan mutterigallerioinnin. Toivottavasti vähän myös ajatuksia herättävän. Ainakin lasteni kohdalla ajatuksia herättävän, sillä he ovat äärimmäisen huolissaan siitä kuinka minun heille ompelemat pehmohahmot siellä kaikkien katseiden alla pärjäävät? <3 

KUKKASEINÄ KAMPAAMOON

Mulla on ollut ihana vakkarikampaaja siitä asti, kun tein Kiitos-lastenohjelman. Hurmaava Heidi Dynastiasta Kaartinkaupungista. Siinä on monet elämänmutkat ja kuulumiset ja kaikenmaailman tarinat ja pohdinnat käyty läpi kampaajantuolissa. Joka kerta olen hymyssäsuin lähtenyt kampaajakäynniltä kotiin.

Tässä taannoin sain pyynnön, jota en voinut vastustaa. Tulisinko maalaamaan kampaamon seinään jotain kaunista? No voi kuulkaa, minähän rakastan maalaamista ja kauneutta ja jos saa seinille asti maalata, niin voi pojat, aiämredi! No, tokihan siinä hetki meni ennenkuin pääsin tositoimiin, mutta sitten kun pääsin, niin kuusi tuntia maalailin seinää onnessani. Ulkona sattui tuolloin olemaan kevään ensimmäinen oikeasti lämpöinen päivä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta niin se paistoi minulle siellä maalatessakin.

Pieni pala satumaista sademetsää. Vihreän ja vaaleanpunaisen sävyjä. Siitä tuli ihana, niin ihana, että kun sitä viimeistellessä join kaksi lasia kuohuvaa, olin niin iloissani ja fiiliksissäni, että jalat kävelivät kenkäkauppaan ja ostin kahdet kengät itselleni palkinnoksi tästä maalauksen valmistumisesta! Ja kuulema ne siellä Dynastiassa rakastavat maalausta päivä päivältä enemmän – parasta!