Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

RUSETTIPAITA

Äiti löysi aarteen ja antoi sen mulle matkaan. Villapaidan, tai mitä lie kasarimateriaalia, jonka teki mulle, kun olin ehkä seitsenvuotias. Tykkäsin tuosta kovasti silloin ja nyt se näytti ehkä vieläkin ihanammalle! Olisko hei mahtavaa, kun tekis samoilla väreillä ja kuvioilla itselleen nyt, 25 vuotta myöhemmin neuletakin! No olis!

SUNNUNTAIN SÖPÖIMMÄT SUKAT

 
Ensin lankaa jäi viltistä yli sen verran, että aloin tekemään neuletakkia. Takin edetessä lankoja jäi yli, joten päätin hyödyntää jämät ja ostaa lisäksi pari kerää herkkuvärejä ja tehdä sukat, kaveriksi niille vanhoille. Nyt näistä sukista jäi vielä pienen pieniä pätkiä kaikkia värejä ja niistä teen pipon! On sitte kaikki sävysävyyn justiisa eikä melekeen. Mutta että nämä sukat, voi vitsit, ne on ihanat! Tykkään ihan hirveesti, ja ovat just samanlaiset pitkät lörttövartiset kuin ne kaverinsakin ja näyttää hauskalle kenkienkin kanssa.

VILLAVILTTI

Tykkäsin ensimmäisestä siksak-viltiltäni niin paljon, että aloitin tosiaan jo edellisen valmistumispäivänä uutta, villaista versiota. Juuri sopivan väriset langatkin löysin joululomareissulla ollessani paikallisesta Halpa-Hallista. Oli muuten edullisimmat kerät Novitan Isoveljeä, reilusti alle neljä euroa kerä. Viltti on neulottu kaksinkertaisesta langasta ja jokaista väriä meni noin puolitoista kerää, keltainen lanka on nelinkertaista ohutta alpakkalankaa. Kuvion neulominen on helppoa, vaikka peiton edetessä työ muuttuu kyllä melko painavaksi. Ohjeena käytin sekoitusta näistä kahdesta ohjeesta: Vaara-peitto ja Chevron Baby Blanket.

Täytyy kyllä todeta, että kyllä tästä villaversiosta tuli tosi ihana, oon hurjan tyytyväinen. Enkä vähiten siihen, että lisäsin sekaan tuon tiinamaisen, keltaisen raidan. Kyllä nyt kelpaa Hymykuoppapoikasen kölliä rattaissa, kun näin komia viltti! Eipä sille etteikö muutenki, mutta varsinki nyt.

LUMILABYRINTIN LUMOISSA

Mää oon talven tyttö. Tykkään pakkasesta ja lumesta ja siitä valoisuudesta mitä lumi saa aikaan. Kun tiet ovat valkoisia, nehän oikein kutsuvat potkuriajelulle tai kun puut notkuu lunta, niin voiko jouluisempaa keliä olla? Eikä silläkään oo väliä onko joulukuu vaiko tammikuu. Tai kun jättimäiset lumihiutaleet leijailee hitaasti, ihan hiljalleen ja hiljaa, se on kaikkein kauneinta. Oi. ♥ Talven ulkoiluharrastuksetkin on mun mieleen, mielellään hiihtelen mäkisiä latuja (no okei, ehkä kaks kertaa talvessa, mutta nautinnolla nekin kerrat!) ja ehottomasti lempiliikkumista on rinteissä laskeminen (en enää tiiä kumpi on kivempaa, laudalla vaiko taas suksilla…), ja erityisesti tykkään makkaranpaistoretkistä pulkkamäkihommien jälkeen.
Tänä talvena heti kun satoi lunta, aloimme Neitokaisen kanssa kaivaa pihalle lumilabyrinttia. Ensimmäinen lapiointi oli vähän ehkä surkuhupaisakin, kun lunta ei kovin kauheesti ollu, mutta saatiinpahan kasoja vähän siihen reitin varrelle, että näyttäis ees enemmältä lumimäärältä. Nyt on onneksi lunta sadellut jo paljon lisääkin ja lumitöiden lisäksi, tai ehkä jopa tärkeämpääkin, on ollut joka päivä kaivaa labyrintti esille. Se on ihana labyrintti! Tänään reitin varrelle kasattiin jäälyhty värikkäistä vesivärikuutioista. Ollaan tehty näitä useana talvena, mutta nyt meitä muistutti aiheesta ainakin suloiset Sort of pink ja Mekkotehdas. Kiitos!
Tehtiin myös vesivärisekoitelmia tyhjiin samppoopulloihin ja piirreltiin lumeen. Se oli niin hauskaa, että piti useampaan otteeseen käyä täyttelemässä pullot uudelleen. Parhaat värit lumimaalauksiin on kaikki muut paitsi keltainen ja punainen, koska ne saattaa näyttää jollekin muulle kuin vesivärivedelle, heh. Suosittelen!