Tietoa mainostajalle ›

OLKKARIN MYLLÄYKSEN PARHAAT PALAT

Olin lapsena ja teininä se tyyppi, joka järjesti oman huoneensa vähän väliä uuteen järjestykseen. Mulla oli kaksi kirjahyllyä, koulupöytä (jonka pystyi myös yhdistämään kirjahyllyihin jättämällä joko lipaston tai kaapin pöytälevyn alta pois), sänky, sähköurut ja myöhemmin kun sänky vaihtui parviversioon, mulla oli myös rottinkinen sohva, nojatuoli ja pikkupöytä. Ja kun rottinkikausi ohitettiin, sain vuodesohvan. Kalusteita siis riitti mitä myllätä. Tyhjensin aina kirjahyllyt ennen kuin siirsin niitä, jotta sain laittaa kaikki koriste-esineet ja kirjat kokonaan uusille paikoille ja pölyt pyyhittyä. Hyllyissä ja ikkunalaudalla oli viherkasveja, kaktuksia ja rönsylinjoja. Seinillä oli kehyksissä valokuvia ja piirustuksia.

Sanottaisiinko niin, että ne lapsuudessa saadut opit ja tavat ja tyylikin tavallaan, ovat matkanneet mukanani tänne 37-vuotiaaksi asti. Eräänä iltana unohdin kaikki kiireet ja päätin, että nyt on se aika, kun vähän myllään, koska se on tosi kivaa ja sille tarvitsee välillä aikaa, vaikka keittiössä odottaisivatkin tiskit tai kylppärissä pyykit. 

Syksyllä hankkimani Hakolan pienempi Lippa-hylly odotti kaapissa oikeaa paikkaa ja nyt se paikka löytyi. Kokonaisuus, jossa on kaksi Lippaa, Vino-peili, taulu ja kasveja ja tilpehööriä, miellyttää silmääni just nyt. Juoru kasvaa poikani kuvittamassa (mutta minun leikkaamana siirtokuvapaperista – ja tietysti kiinni posliiniin poltettuna) mukissa. Juorun pistokkaat hankin taloyhtiön facebook-ryhmän kautta, viisi minuuttia ilmoituksen jätön jälkeen oli jo pistokkaat kotona. Kätevää! Posliinit kaktukset olivat viime Ikea-reissun ihana ja niiiiin turha ostos, mutta jotka tekivät minut iloiseksi. En ole lapsuuden jälkeen montaa koriste-esinettä tainnut ostaa muuten vaan, joten ehkä tää oli ansaittu ostos. Siis ehkä.

Juuri pölyistä pyyhityssä peilistä on mukava peilailla ja vaikkapa räpsäyttää hetkestä kuva. Toki vähän halusin kuvata myös uutta yksisarvistukkaanikin, siksi mairea hymy.

Meillä on täysin eriparillinen ja hetken mielihaluilla täytetty astiakaappi. Tuo supersöpö kettumuki on ostettu yksinäiseksi mukiksi astiakaappiin, mutta nyt siinä kasvaa kaktus. Kultareunainen aluslautanen on ihana ameriikantuliainen Pinjalta.

Tässä on hulluttelun makua. Ostin nimittäin tollaisen perinteisen saviruukun peikonlehdelle, koska mitään nättiä ruukkua ei löytynyt. Ei siinä ruukussä ehkä useimmille muille ole mitään erikoista, mutta mulle on. Sitä ei oo ees koristeltu (vielä) mitenkään. 

Seinälle päätyi myös mun vanha vanerille maalattu kaktusteos, jota kuusivuotiaani vähän maalasi lisää ja minä vielä senkin päälle jotain sörssäilin maalinjämillä, joita en raskinut valuttaa viemäristä alas. Siitä tuli hauska ja saa olla siinä nyt hetken aikaa.

Lipaston alimmat nupit on vaihdettu puuhelminauhaan. Vähän väliä jokainen perheemme jäsen sohvalla köllötellessään toteaa, kuinka kivaltä helminauha näyttää. Onnistunut pikkutuunaus.

Käänsin makuunurkkauksen sängyn eri päin ja on kuulkaa ollut viikkokausia tässä sellainen olo, kuin olisi hotellissa. Pääsen kävelemään sängyn molemmin puolin ja kuljenkin nukkumaan aina pisintä reittiä kautta – koska voin! Aamulla herätessäni näen ensimmäisena palan taivasta. Järjestelin seinälle taulut vieriviereen simpsakaksi kollaasiksi. Mikäli seuraatte mua Instagramissa, siellä näkyikin kuva hetkestä, kun kuljetin tuon suuren kehyksen Ikeasta kotiin, selkääni köytettynä. Ihan hyvin onnistuu ostosten kuljetus kotiin ilman omaa autoa ja lapsi rattaissa istuen, ihan hyvin hei!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille teille siellä! On ollut mieletön kesäviikonloppu ainakin täällä Helsingissä, i h a n a a!

KIRKKOVENE JA KIROSANA OLOHUONEEN SEINÄLLÄ


Kun tyttäreni oppi vuosia sitten lukemaan, mietin, että voiko seinällä olla taulua, jossa on kirosanoja, edes englanniksi? No, meillä oli silloin ja meillä on edelleen. Lapset pitävät huolen, että jokainen lipsauttamani kirosana kyllä huomataan ja siitä huomautetaan, jos niitä puheessa tulee. Ollaan puhuttu siitä miten lauluissa kiroillaan ja niitä lauluja saa laulaa, ne kuuluu niihin ne sanat. Muuten pidetään suut puhtaina. Minä olen meidän perheestä se, jonka suu on oikeasti pesty saippualla liiasta kiroilusta (tosin sain pitää huulet visusti kiinni, mutta voin kertoa, että käsisaippuoidut huulet kaipasivat kovasti huulirasvaa sen jälkeen!). Fuck you you can’t dance on mun lempitauluja meillä, ei eniten ulkonäkönsä puolesta, vaan tarinaltaan. Se on muisto vanhasta työpaikasta ja siitä tunnelmasta, joka meillä siellä silloin ihanien työkavereiden kanssa oli. Tollanen tosi posiitivinen, haha!

Tauluseinä on kaivannut uusiutumista jo monta viikkoa, mutta eilen iski se puuska, että sain jotain tehtyä. Otin kaikki taulut pois ja asettelin uudelleen vähän samoja ja muutaman erin mitä siinä oli viimeksi ollut. Kipaisin vintiltä vanhan harmaan taulun, johon tyttö on pienenä kirjoittanut ajatuksen: if you want you children to be intelligent, read them fairytales. Riikka Koistisen kaktusprintti on ihana! Samoin Minami x Saana ja Ollin Ichi-printti. Tai siis tietysti kaikki noista seinälle päätyneistä ovat ihania, siksihän ne seinälle ovat päässeet! Mun oma rauhanmerkki-printti. Matti Pikkujämsän potretti minusta ja puolivuotiaasta vauvastani. Siinä näkyy hauskasti ajan henki, mulla oli kaksi vuotta sitten tukka aina nutturalla, musta tunika, korvissa Poola Katarynan korvikset, joista roikkuu mustia naruja ja vauvalla Vimman värikäs body. Olisi hauskaa teettää kaksi vuotta myöhemmin -versio. Kakkua ja viinaa -kemujen yhteistaideteos siellä on myös kirkkoveneineen ja on siellä ristikin väärinpäin. Minusta tauluseinä on nyt hienoin pitkään aikaan! Samoin tuo lattialle valahtanut viltti. Siitä on jo viisi vuotta, kun se valmistui! Edelleen se näyttää raikkaalta. Ja sohva houkuttelevalta sunnuntaimakoilulle.

I´LL PUT ON PANTS TODAY

Kuuntelen tuosta suloisesta liilasta, samettisesta (KYLLÄ, sen pinta on samettia) (sydänsilmäemoji!) soittimesta lempilevyäni (paitsi Spotify mulla oikeesti raikaa, saa isommalle!). Lepään, enkä puhu, koska ääni on kadoksissa (paitsi just lauloin mukana ku oli tykki kaksminuuttinen, kun Blurin SONG 2 soi!) (ja Skamia on pakko säästellä, ettei se lopu niin äkkiä). Mulla tulee tuosta muistikirjasta repäistystä sivusta aina perjantaisin ihan huippufiilis! Ihan kuin olis lomalle lähdössä! Katotaan tuota housuasiaa sitten taas maanantaina, leppoisaa viikonloppua!

 

KRANSSIT SEINÄLLÄ JA VARASTON AARRE, LINTUKAAPPI

kranssiseina4 kranssiseina1

Kranssibrunssilla ja naapurinnaisten kanssa tekemäni kranssit pääsivät seinälle. Kannoin tässä taannoin varastosta tuon vanhan lintukaapin olohuoneeseen, jotta voin täyttää sen roinalla. Oon muuten onnistunut jo ihan hyvin… Tuo kaappi on kauan sitten tuunaamani Ikean Ivar-kaappi tuollaisilla sen ajan hengen tyylisillä peltijaloilla. Ne jalat maalasin vihdoin kaikkien näiden vuosien jälkeen mintunvihreiksi pari kuukautta sitten. Ovet siinä ovat vähän nihkeästi avattavat ja muutoissa lintutapetti on vähän reunoista repeillyt, mutta kaappi on ihana edelleen. Välillä kun käyttää sitä varastossa, niin taas on kiva kantaa se takaisin olemaan epäkäytännöllinen, mutta ah, niin ihana. Mutta siis niin, sujahdin sivupoluille, niin nuo kranssit! Eikö oo aika kivat tuossa? En oo kauhean paljon laittanut joulua kotiin, vaikka aikomus enempäänkin oli, mutta elämä ja kiire yllättivät, joten nää kranssit olkoot olohuoneen yksi joulukoristus noine tuikkukippoineen ja kaktuksien kanssa. kranssiseina2 kranssiseina3 kranssiseina5

SIISTI TYÖPÖYTÄ JA KAUNIS KALENTERI ENSI VUODELLE

kretova14

Mää tykkään siivoamisesta ja järkkäämisestä. Aina tietenkään siihen ei ole aikaa ja siivoilu ärsyttää, mutta kun saa kunnon rauhan ja flown siihen tavaroiden paikoilleen laittamiseen ja siistimiseen, niin onhan se nyt mukavaa. Varsinkin lopputuloksen ihailu! Työpöydälle oli kertynyt kasa papereita, karkkiroskia ja hyllyjen kamat olivat huidelleet omille teilleen. Helposti järkättävää siis! Käänsin kirjat selkämys näkyviin (välillä piristää laittaa ne väärinpäin, niin näky ei ole niin kirjava), nostin kynät ylähyllylle (kaksivuotias on liian kiinnostunut!), Kanelimaan loppumyynnistä ostettu teippi esiin (lahjapaketointi!), samoin neulepuikot (riittää neulottavaa nimittäin!) ja vuorilaatikot ja -postikortit näytille! Kaipaisin johonkin vuoristomaisemiin ja jylhiin metsiin, joten jos en niihin juuri nyt pääse, niin tuon ne luokseni tähän koneen ääreen. Hyvä vinkki muuten kaikille kaukokaipaaville!

kretova12

kretova7

kretova10

kretova4

kretova1

kretova2

Sain ihanan paketin helsinkiläiseltä Sasha Kretovalta*, joka valmistaa kierrätysmateriaalista valmistettuja paperituotteita. Posti toi musta-valkoisen käsinsidotun kalenterin ensi vuodelle ja pöytäni teemaan sopivan jäätelö-karkki-printin, joka pääsi seinälle vuoristomaisemien taakse. Tiedätte ehkä, että rakastan vihkoja ja kaikkia paperitarvikkeita ja olen kuulkaas hipelöinyt tuota kalenteria ja haaveillut itsekin, että pääsisi taas monen vuoden jälkeen itsekin sitomaan kirjoja, vaikka en tosin osaisi tehdä yhtä kaunista jälkeä. Siihen saakka kunnes pääsen taas kokeilemaan, ihailen muiden sitomia ja ihania nämä Sasha Kretovan kalenterit ja vihkot todentotta ovat! Ne valmistetaan Töölössä eli ihanan lähellä ja näitä jos jotain on mukava sujauttaa joulupaketteihin! Hyvä vinkki joululahjoja pohtiville!

kretova9

kretova6

* Kalenteri ja printti saatu.

OLKKARI HEINÄKUUSSA

Voi, että mää tykkäänkin tuosta olohuoneen tauluseinästä. Se yllättää mut joka kerta, kun siihen muutoksia teen, vaikka vähän mielessäni tuumailenkin etukäteen, että mitä siihen tulee. Tällä kertaa kokoelmasta tuli tosi värikäs, aika kivaa. Se kertoo kesästä. Tänä kesänä olen nimittäin rakastanut kukkia enemmän kuin koskaan. Jokaista niitynreunan pientä kukkasta ja hiuksiini kiepsautettua nuppua. Persikan sävyt, neonkeltainen, hailakkamintunvihreä, metsänvihreä ja erityisesti vaaleanvioletti ovat olleet tämän kesän värejäni.

© Tiina Arponen, 2016 MUITA IHANIA

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

Ompelin sohvan päälle myös pari uutta tyynyä ja eikös näytä tuo muitaihaniatyynykin melko ihanalta tuossa. Jos aikaa olisi enemmän, neuloisin lisää tyynyjä. Ehkäpä toivottavasti syksyllä sitten.   Vähintäänkin tuo samainen tyyny uusilla väreillä.

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

heinäkuun SEINÄ / MUITA IHANIA

ICHI, VINO JA EUKALYPTUS

Mää oon vähän sellainen, että kun sataa vettä, mieli tekisi metsään ja kun on helle, järkkäilen kotia uuteen uskoon. Tänään oli sellainen päivä. Seinältä lähti taulut, viherkarvit vaihtoivat paikkaa ja kävin läpi ison kasan taloutemme vihkoja, ja kyllä, kaikki olivat joko täysin tai jonkin piirustusaiheen valtaamia. Nyt tulee kolmen postauksen sarja siitä mitä tässä kompaktissa olo-makuu-työ-kirjasto-elokuva-supermegalounge-huoneessa tapahtui.

LIPASTO / MUITA IHANIA

LIPASTO / MUITA IHANIA

Tämä Ikean lipasto on yksi lempisäilytyskalusteistani. Se syö sisäänsä taaperon kaikki vaatteet ja vaipat, sekä ison kasan ompelu- ja neuletarvikkeita, että myös yhden sekatavaralaatikon (sen jota ei ikinä huvita alkaa perkaamaan). Tykkään laittaa kodin seinille erilaisia tauluja ja vaihtelenkin melko usein kollaaseissa olevia tauluja. Samat kuvat pyörivät paikoista toisiin ja välillä tulee takaisin vanhoja printtejä ja kortteja kehyksissä, sillä nykyään harvemmin hankin mitään uutta. Lipaston päälle siirtyi vastakkaiselta seinältä tuo ihanaihana Saana ja Ollin Ichi-juliste. Iina Vuorivirran Vino-peili samoin ja tuo suosikkiprinttini, jossa vähän kiroillaan. Se on somistusmateriaalia vanhasta työpaikastani ja silloin tanssimme pelleilimme usein työkavereideni kanssa, kun asiakkaita ei sattunut olemaan ja tuo teksti on viime aikoina muistuttanut tuosta hulvattomasta ajasta. Se on hassua, että vaikka juuri siinä kyseisessä hetkessä joku työpaikka tai harrastus tai joku elämäntilanne on jollain tavalla tympinyt, mutta jälkeenpäin ajateltuna se aika onkin ollut aika isoilta osin aivan tajuttoman kivaa (taikka sitten aika kultaa muistot, en usko!).

Plantagenista löysin alesta eukalyptuspuun ja sille ihan kotoa laatikosta pränikkä Varpusen pikkusäkki ruukun korvikkeeksi. Myös tuon hassun kaktuksen hankin, koska se on vaaleanpunaisen ja vaaleanvihreän sävyissä aivan mun värinen, ja ehkä tuossa outoudessaankin. Koska kotonamme asuu eräs alle kaksivuotias ihmisentaimi, on tavaroiden oltava turvallisilla korkeuksilla ja niin, ettei pieni loukkaa itseään mihinkään. Vähän sitä uhmaten laitoin naamarasiat tuohon alatasolle. Toisessa on meikkejä ja toisessa hiusrenksuja ja sen sellaista. Jos näyttää, että meikit kiinnostavat liikaa, vien ne kylpyhuoneeseen, mutta tykkään, että naamarasiat ovat rinnakkain, sillä niihin liittyy tarina. Sain tuon rillipäisen Aarnen vuosia sitten syntymäpäivälahjaksi Kanelimaan Hanna-Riikalta ja silloin ehkä neli-viisvuotias tyttäreni ihastui siihen aivan täysin. Hankin hänelle oman rasian, johon hän piirsi oman aarnensa. Siinä ne kainosti tönöttää.

LIPASTO / MUITA IHANIA

LIPASTO / MUITA IHANIA

LIPASTO / MUITA IHANIA

LIPASTO / MUITA IHANIA

Päivitin kuvat myös Styleroomiin kansioon, jossa tästä monitoimihuoneesta on muutama muukin kuva. Tällä hetkellä täällä blogissa toimii vähän huonosti tagit, mutta päivitystä blogin puolelle on tulossa lähiaikoina, kunhan aika antaa myöten. Ihanaa viikkoa teille!

IHANINTA (JA PASTELLISINTA) KOTONA JUURI NYT

pastellia kotona / muita ihania

Seinälle teippaamani valokuva, jossa on kukkien ympäröimänä nelivuotiaan piirustus äidistä. Paitaan on piirretty kaikki lapset, koska ne ovat äidillä kokoajan sydämessään. Niinhän ne ovatkin.

pastellia kotona / muita ihania

Pikkiriikkinen vaaleanpunainen kuutio, joka on aikas hyväsaundinen taskukaiutin! Huippuostos Design Torgetilta Tukholmasta.

pastellia kotona / muita ihania

Äitienpäivälahja tyttäreltä. Itse virkkaamansa nauha pilttipurkin ympärillä ja herneenverso kasvamassa. Supersydän!

pastellia kotona / muita ihania

Makoilu sängyssä auringon noustessa aamuaikaisella ihanissa pellavalakanoissa. Erityisesti nuo Hawaiji-kuosiset tyynyliinat ovat suosikkini. Pehmeät, ihanat ja kesäiset!

pastellia kotona / muita ihania

Vaaleanpunaiset kassit ja reput ja värikkäät lippikset naulakossa!

pastellia kotona / muita ihania

Pihajuhlien jälkeen kattoon nostettu kennopalloröykkiö! On muuten tismalleen sillä korkeudella, että mahdun alle nipin napin seisomaan, onneksi olen perheemme pisin!

pastellia kotona / muita ihania

Kevään raikkaat, ihanat vihreän eri sävyt ikkunan molemmin puolin.

Pastellia kotona / muita ihania

Kauniita lempiasioitani keittiön hyllyssä. Onneksi valitsin aikoinaan keltaisen!

pastellia kotona / muita ihania

Kukat, kukat, kukat.

pastellia kotona / muita ihania

Kööpenhaminasta ostamani ihana undulaatti-kortti uutuutena taulukollaasissa.

// Mikä näistä mun ihanuuksista on sun suosikkisi?

KEVÄTFIILISTÄ KOTONA TAI SITTEN EI

kevatkoti1

kevatkoti2

Yksi ystäväni tokaisi mulle tässä taannoin, että näytätpä niin ihanan keväiselle, tai siis, keväinenhän sää oot aina! Mietin asiaa tarkemmin, ja totta, oon kyllä ehkä keväisissä väreissä ympäri vuoden ja olenhan maaliskuun lapsi. Ihanasti sanottu muutenkin! Koti sen sijaan… Noh, onhan sekin ympäri vuoden melko pastellinen ja lälly, mutta just nyt tunnelma kotona on yhtä keväinen kuin tuo sää. Ankeahko ja harmaa. Oon tässä pohtinut, että pitkästä aikaa verhot voisivat olla kivat. Olohuoneeseen varsinkin, koska yöllä viereeni kipittävät pojat heräävät kyllä heti, kun aurinko nousee ja se alkaa olla jo liian aikaista ja verhot voisivat auttaa asiaa, heh. Tai toki ne sälekaihtimetkin voisi yrittäää muistaa laskea iltaisin alas. Uusi päiväpeitto on kyllä tuonut uuden, raikkaan tuulahduksen, mutta eipä ole sekään ollut esillä, kun pari viikkoa meni täysin perheen sairastellessa ja silloin ei plajon päiväpeitelty. Vaan ennemminkin humpsahdin Mamma rimpuilee -blogissa lanseerattuun silmä tottuu -moodiin. Koti on junnannut kasojen alla ja saa siihen saakka siellä ollakin, kunnes aurinko alkaa kunnolla porottaa ja keksin, miten piristäisin kotia. Niin, en tiiä mitä se voisi olla! Ehkäpä leikkokukkia, viherkasveja, kaapin kätköistä lasten sänkyihin jotkut vanhat tilkkupeitot, eteisen kalenterinkin voisi vaihtaa maaliskuulta suoraan toukokuuksi ainakin, emminätiiä, auttakaa! Jos olisi aikaa ja intoa, niin virkkaisin uuden plussapeiton ja rykäisisin jonkun hienon ryijyn. Nyt siis Pinterest ja StyleRoomin inspiraatio-kansiot auki ja tutkailemaan. StyleRoomissa on kisakin, jossa haastetaan tekemään kevätfiilistä tekstiileillä kotiin. Itse en pysty just nyt osallistumaan  tällä tunnelmalla, mutta heti auringon pilkahtaessa lupaan teille uusia tuulia täältä meiltä, moikku!

kevatkoti3

kevatkoti4

kevatkoti5

kevatkoti6

LIPPA JA TÄHÄN SEMMONEN SYDÄSILMÄEMOJI

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Yksi juttu, joka oli ihan parasta lapsuuden mummuloissa ja ehkä vielä nykyäänkin erähenkisillä mökeillä ja ulkovessoissa – lehtileikkeet seinillä! Valkoisin nastoin seinään painetut sivut Seurasta, Kotiliedestä ja Avusta. Missejä ja kissanpentuja. Vitsikkäitä sarjakuvia ja komeita autoja. Ehkä jossain hurjemmissa paikoissa miestenlehtikuviakin. Lehtileikemuistot tulvahtivat mieleeni, kun mietin, mitä keksisin kehyksiin, jotka päätyivät seinälle ilman kuvia. Sain tuon ihanan Hakolan Lippa-hyllyn* parisen viikkoa sitten ja samaan aikaan bongasin nuo hauskat kehykset Tigeristä. Ne ovat aivan muoviset ja heppoiset, mutta aikas kivat silti. Lippa-hylly sen sijaan on puuta ja aivan tajuttoman ihana! Ihastuin siihen ensinäkemältä ja nyt se on tuossa seinällä.

Tarvitsin sänkyni viereen paikan, johon laskea puhelimen yöksi. Lattialle jättäessäni sen löytää aamulla ensimmäisenä taapero, ikkunalauta taas ei ole aivan riittävästi käden ulottuvilla ja viettää vähän sisällepäin, niin pelkään aina, että puhelin tippuu patterin väliin. Tyynynkään alla puhelimen paikka öisin ei ole hyvä. Joten tsadaa, nyt sille on laskutaso, jossa se on ulottuvilla, mutta ei ihan vieressä. Päiväksi voin laittaa hyllyn piiloon, jos vaikka lapset sattuvat hyppimään sängyllä (jokapäiväistä) , niin ei ainakaan kukaan pamauta päätään siihen. Sitäpaitsi sehän on tyylikäs kiinnikin. Hylly toimii myös erinomaisesti korujen säilöntäpaikkana, joksi se on nyt vahingossa päätynyt. Eipä enää ehkä tuu astuttua aamulla ensimmäisenä korvisten päälle. Kauniit pienet asiat sopivan hyllyyn ihanasti. Pilvenreunakuvioinen kaulakoru* ja yläpuolella näkyvät pikkuiset nappikorvikset* hyllyllä on Riemupuodista. Kukkakorvikset Poola Katarynan. Hyvin hyllylle sopii myös tuo puoliksi syöty sydäntikkari, joka sinne oli myös ilmaantunut, kenen lie viesti minulle.

Takaisin niihin kehyksiin ja kuviin.. Ajattelin, että Lippa, vanerille maalaamani kaktustaulu ja muutama muovikehys ovat hauska kokonaisuus. Tiesin mielessäni millaisia kuvia kehyksiin hain, mutta valmiina, itse ottaminani kuvina niitä ei mulla ollut. Selaillessani uutta Trendiä, ihastelin valokuvaa rauhanmerkistä, se muistutti myös omaa syksyllä tekemääni installaatiotani, mutta jota en halunnut käyttää, koska omassani ei ollut kukkia. Keksin, että hei, kai sitä lehtiä saa leikata ja laittaa ne kuvat seinälle, ihan niinku ennenvanhaan! Mikä mahtava oivallus! Maisemakuvat ja ruusunkuvat ovat siis lehdistä myös, valitettavasti en muista mistä tai että kenen kuvaamia ne ovat. Valitsin ne silti kauneuden perusteella, lähettäköön universumi valokuvaajille ihanuuksia kiitoksena kauneuden tallentamisesta. Nyt seinälläni on kaunis kokoelma mummolamaisuutta, suomalaista designia ja muitaihaniamainen maalaus.

* Lippa-hylly saatu Hakolalta ja korut Riemupuodista.

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset
Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset

Hakolan Lippa-hylly, kaktustaulu ja lehtileikekehykset