Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

TIINAN VAATEHUOLTOVINKIT JA MANKELIHOMMIA

Yhteistyössä: Uhana Design, housut ja neuletakki saatu 

Toisinaan jaan Instastoorien puolella päivieni pieniä puhteita, milloin se on lasten reikiintyneiden housujen paikkailua ja milloin taas olen pyykkituvassa mankeloimassa lakanoita. Toiveena on ollut saada koostepostaus, jossa kerron vaate-, kenkä- ja kodintekstiilihuoltoniksejä. Tässä se tulee, tervetuloa mukaan, tällä tavalla minä huollan ja pidennän vaatteidemme käyttöikää. Ovat omalla kohdallani hyviksi todettuja juttuja, jotka mielelläni jaan teille.

  • Ihan ensimmäisenä tietysti pitää muistuttaa itsestäänselvyydestä: Pyri hankkimaan vaatteita, kenkiä ja tekstiileitä vain tarpeeseen. Kaikkea säästyy, rahaa, aikaa, tilaa, luontoa! Suosi mieluusti kotimaista ja erityisesti laadukkaita, kestäviä materiaaleja ja tuotteita. Tämä lause saattaa kuulostaa tylsältä ja sen saattaa usein ohittaa ihan sillä, että tuntuu, että samaa jankataan ja jauhetaan kaikkialla – joojoo, tiedetään sitä ajattelee ja ohittaa asian sen kummemmin sitä ajattelematta! Miettimällä kuitenkin lauseen sisältöä ja tärkeää asiaa ja muistelee vaikkapa, että mitkäs vaatteet siellä vaatekaapissa ovat olleet pisimpään ja mitkä pysyneet parhaimmassa kunnossa. Usein ne ovat niitä, joiden kanssa on vaikkapa ollut kassajonossa ja punninnut ostaako kolme edullista (samalla jo tietäen, että lyhytikäisempää) vaatetta vai samalla rahalla yhden arvokkaamman ja laadukkaamman ja pitkäikäisemmän vaatekappaleen. Usein jälkimmäinen on se, joka on käytössä vieläkin, muut eivät.
  • Lue pesulappu. Sillä pääsee jo todella pitkälle siinä, että käyttöikä pysyy pitkänä. Harmittaa kovasti, jos käsinpesua vaativa villapipo on nakattu pesukoneeseen ja villapäällinen kutistuu ja puuvillavuori ei.
  • Käytä oikeanlaisia pesuaineita ja pesuvälinettä, kun peset. Mun yhtä mielipuuhaa on alusvaatteiden ja villavaatteiden pesu, sillä teen sen samalla, kun olen suihkussa. Laitan pyykit veteen mennessäni suihkuun. Samalla, kun hoitoaine tai kasvonaamio vaikuttaa, pesen pyykit loppuun. Pakko tunnustaa, että tässä taannoin suihkukäynnillä, laitoin vielä lisäksi iPadilta tulemaan lempisarjani, jota katselin samalla (vähän pelotti kastuuko laite, mutta en pärskinyt ympäriinsä eli onnistui aivan hyvin). KOLME asiaa samaan aikaan, melkoinen GOALS!
  • Pesen noin kerran kahdessa, kolmessa viikossa pyykkikorin kokonaan tyhjäksi, jottei pohjalle jäisi mitään vaatteita pitkäksi aikaa likatahroineen. Tämä oikeastaan liittyy muistoon, joka ei liity tähän juurikaan, mutta joka mulla tulee aina mieleen, kun mietin pyykkikorin tyhjentämistä. Joskus vuosia sitten, kun mulla hajosi pesukone, oli sisään jäänyt jostain syystä muutama likainen, maitotahrainen vaate ja vettä (en tosin tajua miten?) ja arvanette mitä niille oli siellä ehtinyt käydä niiden parin viikon aikana, kun uutta konetta odoteltiin. Yyh, ne homehtuivat kaikki.

  • Tuuleta ja pakasta vaatteita. Villavaatteita pesen oikeasti myös melko harvoin, vaikka pidän esimerkiksi Uhanan villaleggingssejä talvella hyvin paljon. Ne usein viikkaan ja laitan suoraan pakkaseen jäätelöiden ja pakastevihannesten kaveriksi. Sieltä sitten aamulla nappaan jääkylmät housut ja nostan hetkeksi patterin päälle lämpiämään. Parvekkeella on tietysti tosi hyvä tuulettaa, jos sellaiseen on mahdollisuus!
  • Muista kenkähuolto. Mulla on siivouskaapissa kenkälaatikko, joka sisältää kaiken mun tarvitseman kenkien hyvänä pitoa varten. Sujautan laatikkoon toisinaan parittomia sukkia, niillä on tosi kätevä kiillottaa kengän pinta, ei muuta ku sukka käteen ja hommiin ja käytön jälkeen sukan voi hyvällä omatunnolla heittää roskiin. Huollaan varsinkin nahkakenkiä aktiivisesti, mutta kenkäshamppoolla olen hinkannut myös tennareita ja pohjien reunoja kesäaikaan. On ihanaa sujauttaa jalkaansa juuri huolletut kengät, se tuntuu todellakin siltä, kuin laittaisi rahaa pankkiin.
  • Säilytä vaatteet oikein. Tai ainakin paremmin kuin mytyssä nojatuolin reunalla tai pahimmillaan läjässä lattialla. Ripusta henkariin vaatteet, jotka pitävät siitä, että kangas laskeutuu ja pysyy sileänä säilytyksessä. Neuleiden kanssa kannattaa miettiä, onko henkari paras paikka, koska neulevaatteet venyvät helposti. Valitse henkari vaatteen mukaan, olkasanka (en keksi sille parempaa termiä) on välillä parempi olla leveä ja toisinaan taas ohut rautalankahenkarikin riittää. Suoraan pyykkikoneestakin kannattaa laittaa osa vaatteista henkariin. näin säästyy silitykseltä.
  • Kerään pyykkipäivien jälkeen kaikki puhtaat sukat samaan läjään ja kaadan mukaan myös kaapissa olevan korillisen parittomat sukat ja isken läjän kimppuun, josta etsin ja lajittelen parilliset. Meillä on käytössä myös lapsille pieni porkkana tässä lajitteluhommassa. Jokaisesta löydetystä parista saa kymmenen senttiä rahaa. Siinä pääsee nopeasti moneen euroon, kun oikein innostuu parittamaan sukkia. Onnellisimpina sukka-aikoina tästä kotihommasta jopa riidellään!
  • Rakastan nukanpoistajaa. En todellakaan käytä sitä usein, ehkä pari kertaa vuodessa, mutta joka kerta hämmennyn miten se muuttaa nuhjuisen oloisen neuleen tai takin nyppyiset hihat ja laukun kohdan aivan uuden veroiseksi!
  • Silitä ja höyrytä. Kunnon silitysrauta, kunnollisella höyryllä on ihana, mutta muista kuitenkin tarkistaa pesulapusta aina silitysohjeet. Pidä rauta ja lauta paikassa, josta saat ne helposti esille, niin käyttökin on miellyttävämpää. Muista aina ottaa raudan johto seinästä, mulla ainakin tulee mieleen harva se silityskerta Pekka Töpöhäntä. Tuleeko sullakin?
  • Korjaa rikkinäiset vaatteet. Kerään vaatekaapin väljälle hyllylle jatkuvasti pinkkaa, jonka välillä (en mitenkään säännöllisesti) otan ja korjaan kaiken kerralla. Lasten housujen reiät, joita meillä on eniten polvissa (ylläri!), korjaan mieluiten käsin ommellen niin, että ompelen piilopistoin housujen päälipuolelta. Joskus toki paikkaan isommat reiät oikeilla kangaspaloilla, mutta silloinkin mieluummin niin, että paikka jää sisäpuolelle ja ulkopuolelle näkyy vain vapaamuotoisia tikkausjälkiä. Huomasin monta vuotta käyttämissäni Uhanan villaleggingsseissä, joista jo mainitsin, niin aivan vasta, että haarasauma saattaa pian ratketa (oon vissiin liikaa pyllistellyt jäälyhtyharrastukseni parissa!). Olin ennakoiva ja ompelin saumaa paremmaksi jo nyt, samalla tavalla housujen päällipuolelta piilopistoin, aivan kuten kasaisin villapaidan saumoja yhteen.
  • Hanki kotiin ennakoivasti muutama silitettävä paikkalappu lasten toppahaalareita varten. Varsinkin alkutalvesta ja loppukeväästä haalarit ovat kovalla koetuksella ennenkuin päästään siirtymään seuraavan kauden pukuihin. Viime keväänä pidettiin pojan seepratoppis aivan niin loppuun kuin vaan pystyi, polvet paikattiin kahteen kertaan ennen kuin puku oli täysin käytetty ja tehtävänsä kahden talven jälkeen tehnyt. En olisi raskinut laittaa kevään viimeisille “hangille” upouusia vaatteita.
  • Tämä on tärkeä ja ajankohtainen vinkki meidän perheessämme juuri nyt. Alkuviikosta elelimme jännittäviä aikoja, kun kaksi tärkeää asiaa oli hukassa. Sekä tyttäreni yöraudat (kahden kodin lapsella tämä on mahdollista!), että poikani uuden takin huppu olivat kadoksissa. Tavaroitahan ne vain ja onneksi huhuilujen jälkeen löytyivät, mutta se vinkki: nimikoi lapsen vaatteista myös irtoavat osat! Vaikka tämä kyseinen huppu ei löytynytkään koulun löytötavaralaatikosta (joka muuten pursusi toppahousuja ja hanskoja!), niin siellä kyllä oli kaksi muuta yksinäistä irronnutta huppua.
  • Kodintekstiilijutuissa mun arkinen, suloinen lempipuuha on tietysti mankelointi. Otan ikeakassillisen lakanoita ja raahaan ne mankelointihuoneeseen, jollainen taloyhtiössämme onneksi on. Tykkään vetää ja taitella lakanat äidin opettamalla perinteisellä tyylillä tiukalle rullalle muutenkin (mielellään kaksin jonkun kanssa ja tietysti niin, että lapset saavat keinua lakanakeinussa), mutta mankelin läpi rullatut lakanat ovat parhaimpia. Otan mukaan äänikirjan tai hyvää musiikkia tai ihan vaan nautin mankelointihuoneen rauhasta ja sileistä lakanoista ja niiden rullailusta. Kaappikin kotona kiittää, kun mankeloidut lakanat vievät paljon vähemmän tilaa tiiviissä muodossaan.
  • Kovalla pakkasella on paras päivä lakanoiden vaihtoon. Aamulla otan likaiset pois ja vien peitot tuuletusparvekkeelle, annan olla muutaman tunnin tuulettumassa ja vasta illan puolella vaihdan puhtaat tilalle. Ihana vaihe on myös se, kun sängyn päällä on läjä peittoja ja tyynyjä ja ne ovat vielä pakkasesta viileitä. Silloin siihen päälle saa ja pitää hypätä!
  • Lopuksi vielä armollinen toteamus: jos joskus ostatkin hetken mielijohteesta kreisikuosisen puseron, jota käytät muutaman kerran ja unohdat koko vaatteen tai kun lempimekko aina unohtuu päiviksi tuolin reunalle roikkumaan niin, että nostettaessa hiha on ihan pölyinen ja kissankarvoissa tai että kengät ovat unohtuneet eteiseen moneksi päiväksi sisällään litimärät sukat tai jos puhtaat lakanat ovat vähän ryppyisiä päästessään puhtaina sänkyyn odottamaan nukkujia tai kun lapsi tulee koulusta kotiin housuissa, joissa on haarasauma rikki ja muistat sen nähdessäsi, että housuthan ovat olleet rikki jo vaikka kuinka kauan, mutta olet vain unohtanut korjataa sen, niin ei se mitään. Ei tarvitse olla täydellinen. <3

Tämän postauksen ihanat kuvat ovat ajanlaskulta ennen tämän talven lumia. Mulla on päälläni upea Uhana Designin merinovillainen asu. Tykkään tosi paljon vaatteista, joissa sekä ylä-, että alaosa on samaa kuosia. Hauskaa on, että myös lapsillani on sama mieltymys. Muistan myös, että jo lapsena tykkäsin ysärikuosisesta sähkönsinisestä vähän inkahenkisestä collegeasusta, jossa sekä paita, että housut olivat tuota hyvinhyvin ysärikuosia. Uhanan vaatteiden takana on myös niin ihania ihmisiä ja vastuulliset arvot, että niissä on hyvä olla kaikella tapaa. Olen käyttänyt Uhanan leveitä villahousuja pitkin talvea ja mulla, ihmisellä, joka ei erityisemmin tykkää käyttää sukkahousuja muiden housujen alla, on vinkki, miten käyttää leveitä housuja myös pakkasella. Pue alle ihan reilusti villalegginssit. Itselläni ollut tuplavillahousut Uhanaa! Eikä oo palellut ja styleltä olen näyttänyt!

Millaisia vinkkejä sulla on vaatehuoltoon? Olisi kiva kuulla sun vinkit ja hauskat tavat, kerro niistä kommenttiboksiin.

PS. Bonuksena vielä vinkki tuohon nimikointiin liittyen. Nimikointitarroja hankitaan usein vain lapsille, mutta ne eivät ole pöllömpiä aikuisillakaan. On nimittäin säilynyt puhelimenlaturi paljon paremmin tallessa, kun sekä johdossa että pistokepäässä on nimi. Tuikitavallisen nerokasta, sanon minä!

PPS. Ekstrabonus vielä, kun oon oikein tarinointituulella: Tuli mieleen yks superhauska pukeutumissattuma vuosien takaa, joka vähintään kerran vuodessa muistuu mieleen facebookin muistoista: olin kerran ollut koko päivän töissä niin, että olin aamulla pukenut ensin topin ja sitten rintsikat! Kyllä, oikeasti! Ja huomasin sen vasta illalla. Topin päällä oli valitettavasti joku muu vaate vielä, mutta eniten tässä naurattaa se, että en missään vaiheessa pukeutumista ollut huomannut, että PUEN RINTALIIVIT TOPIN PÄÄLLE.

 

 

 

FLAMINGO, PAPUKAIJA JA KUUMAILMAPALLO – LASTENVAATEAJATUKSIA

Kaupallinen yhteistyö: Prisma ja Suomen Blogimedia.

Päädyin tässä kuulkaas ihan perusasioiden ääreen tovi sitten ja pohdin erästä tuikitärkeää asiaa. Sitä, että koti ja mukavat vaatteet ovat kyllä leppoisan elämän kulmakivet. On aika jännääkin, kun etukäteen ei voi ennustaa mikä tulee olemaan se lempipaikka kotona tai mistä vaatteesta muodostuu se kaikkein lempparein. Tai voisihan sitä ennakoida, jos vaikka talon rakentaisi, että valitsisi sen keittiönpöydän paikan just siihen ikkunan alle, josta näkee auringonlaskun oikeasta kulmasta ja hankkisi just sen tuolin mistä on haaveillut. Jos ne siis olisivat ne asiat, joita pitää tärkeinä. Tai vaatteet, kyllähän sitä tietää kutakuinkin mistä tykkää ja sitä kautta voi olla melko varma, että jostain muodostuu se lempivaate, mutta ei sitä aivan täysin voi etukäteen tietää. Ainakaan lasten kohdalla. Mielipidekin kun saattaa muuttua tiuhaan.

Meillä on monenlaisia pukeutujia perheessämme. Kukaan ei ole pilkun tarkka siitä mitä päällä milloinkin on, mutta jokaisella on kyllä omanlaisensa tyyli ja suhtautuminen vaatteisiin, ollaanhan kaikki niin eri ikäisiäkin, äiti ja kolme eri ikäistä lasta. Tyttäreni tykkää eniten siitä, kun vaatteet eivät kauheasti tunnu miltään, tai ainakaan purista. Nyt olen huomannut myös erittäin hienon piirteen hänellä vaatteiden suhteen, hän nimittäin huomioi hyvällä, että vaate on kotimainen. Tämä yllätti minut ja kysyin asiasta ja hän kertoi huomaavansa kyllä, jos vaatteessa roikkuu Design From Finland -lappunen. Myös kuviolliset vaatteet kuuluvat hänen tyyliinsa, yksivärisiäkin vaatteita hänellä kyllä on, mutta huomattavasti vähemmän kuin kuosillisia. Eskarilainen taas innostuu usein asuista, joissa sekä ylä- että alaosa ovat samaa kuosia. Kolmivuotias voi vaihtaa vaatteet useaan kertaan päivässä, toisinaan kun joku muu asu on parempi kuin se edellinen ja onhan se nyt mukavaa vähän vaihdella.

Kävimme yhtenä päivänä Prismassa tyttäreni kanssa uimahallireissun jälkeen. Mietittiin siinä, että sen lisäksi, ettemme kovin usein käy automarketeissa vaikka niistä kovasti pidämmekin (koska meillä ei ole autoa), emme ainakaan osta sieltä ainakaan vaatteita. Tiesimme millaisia vaatteita olimme menossa lastenvaateosastolta katsomaan, mutta kyllä me molemmat silti myös ilahduimme erittäin positiivisesti, kun näimme nämä Blaa-merkin uudet vaatteet. Niistä sanotaan näin:

“Suunnittelemme ja valmistutamme kestäviä ja iloisia lasten käyttövaatteita. Haluamme olla osa asiakkaamme värikästä arkea ja tehdä lasten jokapäiväisestä pukeutumisesta mahdollisimman iloista ja helppoa. Teemme juuri niitä vaatteita, jotka pieni koululainen tai päikkyläinen valitsisi itse päällensä. Hauskuus – kestävyys – edullisuus!” Jes, just näin! Nämä vaatteet kiertävät varmasti seuraavallekin käyttäjälle. Tytön vaatteet serkkutytöille ja isoveljeltä pikkuveljelle vähintäänkin. Kun lastenvaatteilla on kolme käyttäjää jo pelkästään omassa perheessä, on laadulla suuri merkitys. Ilahduttaa joka kerta, kun saa siirtää rakkaudella pidetyn vaatteen seuraavalle käyttäjälle ja todeta, että ei muuten ees näytä siltä, että on pidetty niin paljon kuin on. Näissä Blaan vaatteissa on juurikin tuo piirre. 

Napattiin ostoskoriin jätskivohveleiden, astianpesuaineen, suklaavanukkaiden ja perunarieskojen seuraan jokaiselle jotain: koululaiselle ihana frillahihainen flamingoteepaita, eskarilaiselle papukaijapaita ja kolmivuotiaalle suloinen kuumailmapallopaita. Oli yllättävää mallistossa oli just jokaisen mun lapsen näköinen vaate. Ihan kuin nuo vaatteet olisivat olleet niillä aina. Näen ne yhdisteltynä erilaisiin kokonaisuuksiin, printtihousujen kanssa ja huppari niskaan vedettynä ja kimalletennarit jalassa.

Kaikesta tästä intoutuneena päätin vielä haastatella lapsiani ja kysyin, mitkä ovat heidän lempikotiasunsa ja suosikkipaikkansa kotona:

Tyttö, ihan pian 11v:

“Kotona parasta on olla jossain äidin vaatteissa, koska ne ovat niin mukavan löysiä ja ne tuoksuvat äidille. Mutta en mää aina niissä oo. Kouluun pukeudun sitten vähän järkevämmin. Tykkään värikkäistä kuoseista ja hauskoista printeistä.

Mun lempipaikka kotona on keittiössä pöydän ääressä. Keittiössä on vähiten hälinää yleensä ja radio on aina päällä, joten on hyvä tunnelma ja kotoisaa. Mulla on oma tuoli, siinä on käsinojat ja tyyny. Siihen on kiva istahtaa lukemaan Aku Ankkoja. Leivänpaahdin on käden ulottuvilla, jos nälkä yllättää!”

Eskarilainen, 6v:

“Mun lempipaikka on lastenhuone, koska nukun siellä ja siellä on mun tavarat. Tykkään kyllä myös olla sohvalla ja katsoa siinä ohjelmia. Mun lempivaatteita on kuviolliset vaatteet ja dinohupparit.”

Kolmivuotias:

“Mää tykkään junarataleikistä! Se on mun lempipaikka! Mun lempivaate on tääääääää (päällään oleva kuumailmapallopaita)! Ja Hymmä Raarau (Ryhmä Hau) -paita ja Vouseni-sukat (Frozen).” Tietysti. <3 

Näissä tunnelmissa lapsukaiset lähtivät kouluun, eskariin ja päiväkotiin ja siitä sitten isiensä luo. Jäi ihana olo siitä, että juteltiin lempiasioista ja vähän vaatteistakin. Sellainen jutustelu ja höpöttely on tärkeää! Oikein ihanaa keskiviikkoa sinne teille kaikille, toivottavasti luette tätä lempivaatteet päälläänne ja siinä kaikkein lemppareimmassa paikassa!

LASTEN VÄRISET VAATTEET

Mun lapset tykkäävät jokainen piirtää, askarrella ja keksiä roskistakin jotain tuunattavaa. Siinä on monenlaista projektia meneillään, kun pian 3-vuotias, eskarilainen ja nelosluokkalainen touhuavat. On aanelosia leikattuina pieniksi paloiksi ja jokaisessa piirrettyjä hassuja hahmoja, vessapaperihylsystä tehtyjä upeasti koristeltuja kiikareita ja kenkälaatikoista alati kasvava mieletön minikokoisen pehmo-olennon talo.

Eskarilainen huomaa pyöräretkellä kauniisti kellastuneet koivut ja hattaransävyisen taivaanrannan. Esikoinen lisää instagram-tililleen kuvia pastellinsävyisistä taloista. En siis yhtään ihmetellyt, kuinka innoissaan he molemmat olivat, kun näytin heille Minuju-vaatemerkin sivut, joilla lapsikin voi itse suunnitella omanvärisensä vaatteet. Olin itse ehkä vähän jopa kateellinen, olisin itse halunnut valita värit, mutta koska lapsista oli paaaaaaljon hauskempaa valita itse, niin sitten niin! Lopputuloksena verkkokaupan ostoskorissa oli 800 eurolla mitä hauskempia ja villimpiä yhdistelmiä kissakorvia ja erivärisiä hihoja resoreineen. Ei pistetty ihan kaikkia tilaukseen!

Tällaiset dinohupparit ja kissamekon he itse itselleen värittivät ja valitsivat. Ihan mahtava tapa saada lapsikin mukaan vaatteen suunnitteluun ilman, että tarvitsee itsellä nostaa ompelukonetta esille. Vaatteet ommellaan Helsingissä ja korjausompeluunkin ne tarvittaessa saa. Meillä on testattu materiaalin lika-putsaus-ominaisuuksia jo melko hyvin, eilen nimittäin mekko saapui kotiin yltäpäältä keltaisessa ja valkoisessa maalissa, mutta tuolla se roikkuu kuivumassa tahrattomana. Ollaan koko perhe näihin ihan lääpällään ja näitä kuvia otettaessa kaksi naapurin lastakin pihalla ihastui vaatteisiin, mutta hei, kukapa ei!

Ihanaa päivää teille sinne sadepisaroiden taa!

 * Minujun vaatteet saatu. Hehkutuksen ansaitsivat!