Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

VIIMEINEN OHJEPÄTKÄ // KAUNIIT, LEMPEÄT KIRJONEULESUKAT OVAT VALMIIT

Reilun parin viikon villasukkaneulonta on tullut päätökseen ja nyt jaan teille viimeisen pätkän ohjetta. Siinä on ruudukkoa ja pienet pilkut vielä ennen varpaita. Jokainen neulokoon sukkia niin pitkästi, että ovat juuri siihen sinun jalkaasi sopivat sukat. Sen jälkeen kärkikavennukset ja tietysti yksi lempiosioni, lankojen päättely. On mahtavaa seurata, miltä kasvava lankakasa näyttää, kun värejä ja langanpäitä on paljon. Lopuksi kaikki myttyyn ja roskiin. Mikä onnentunne vetäistä sen jälkeen uudet sukat jalkaan.

Kiitos, kun neuloitte. Tuntuu joka kerta uskomattoman ihanalle, kun huomaan instassa kuvan, jossa komeilee mun suunnittelemat sukat. Kiitos.

KANTAPÄÄN AIKA // LOKASUKKAHOMMIA

Tervehdys tuulahdus sunnuntai-iltaan.

Usein kuullaan puhuttavan, varsinkin niiden puolelta, jotka eivät sukkia neulo (tai ole neuloneet sitten yläasteaikojen), että voisin neuloa mutta en sukkia ainakaan kun se kantapää on niin vaikea! No, minäpä paljastan teille yhden asian: kantapään neulominen ei ole ollenkaan vaikeaa! Varsinkaan nykypäivänä, kun intternetti tarjoaa monenlaisia ohjevideoita sen tekemiseen ja kirjallisiakin ohjeita vaikka kuinka. Tänään iloksi ilmoitankin, että lokasukissa on kantapään vuoro.

Edelliset silmukat neulottiin joustinta persikan ja vaaleanliilan värisillä langoilla. Seuraavaksi omissa sukissani vaihtuu väriksi mintunvihreä lanka kantapäätä varten. Saat siis itse valita millaisen kantapään neulot. Itse tykkään vaihdella kantapäästaileja. Nyt valitsin sileän kantapään, mutta toisinaan on mukava neuloa tiimalasikantapää ja varsinkin kovaan kulutukseen neulon usein vahvistetun kantapään.

Tällä kertaa sileän kantapään syy oli myös se, että halusin vähän hullutella. Bonuksena otin nimittäin ensimmäiseen sukkaan mukaan myös reilun pituisia langanpätkiä kolmesta muustakin väristä, sillä halusin kantapäästä pilkullisen. Voin kuulkaas kertoa, että ei kannata. Ainakaan kaikkia kolmea väriä siihen samanaikaisesti niin, että joka toinen kerros neuloo joka neljännen silmukan ihan vaan jollain värillä. Ajatushan oli kaunis ja kiva ja käytännöllinenkin, että kantapäästä tulee vahvistamattomana neulottunakin kuitenkin vähän täpäkämpi täplikkäänä, mutta on olemassa helpompiakin vaihtoehtoja. Ei ollut nimittäin ihan helppo neuloa tuolla tavalla.

Eli se mitä suosittelen kaikille pilkullisia kantapäitä havitteleville, että neulokaa ensin yksivärinen kantalappu ja ennen kuin jatkatte sukkaa pidemmälle (eli kavennuksiin), niin jäljentäkää silmukoita ihan neulalla ja langalla. Tai vaikka vasta sukan ollessa ihan valmis. Lopputulos on söpö eli sinänsä kyllä suosittelen ja jos ei vaikkapa ole koskaan silmukoinut, niin uuden taidon testaaminenkin on aina hieno juttu.

Kun kantapää on neulottu, on aika kaventaa silmukoita sen verran, että sukasta tulee sopiva juuri sun jalkaan. Mintunvihreä lanka jää kantapään jälkeen hetkeksi pois ja neulotaan ihan vaan vaakaraitoja seuraavat 16 kerrosta. Ensin neljä liilalla, sitten neljä persikalla, seuraavaksi neljä mintulla ja lopuksi neljä liilalla. Näiden kuudentoista kerroksen aikana tehdään mahdolliset kavennukset. Itse kavensin niin, että sukkaan jäi viisikymmentä silmukkaa, sillä silmukkamäärällä sukka tuntuu mun jalkaan sopivan tiukalta. Loput kuviot ovat jaollisia viidellä, joten sen mukaan kavennuksetkin.

Mukavaa kantapääneulontaa teille ihanat kanssaneulojani! Nyt saa kysellä, vastaan kysymyksiinne kyllä. Moikkulimoi!

PERJANTAIN VILLASUKKAHETKI TÄÄLLÄ TERVE!

Tänään taas neulotaan. Nyt ollaan varren ihan viimeisissä riveissä. Lokasukat ovat olleet kyllä tähän keliin oikein sopiva kiva neulepuuha, kelikin sukkien nimen mukainen. Oliskin ollut kyllä aika hirveetä, jos täällä Helsingissä olis ollu kaunis, valkoinen talvi ja mää neulotuttaisin teillä jotain lokasukkia, hehe! Eli ehkäpä mä voisin luvata (silleen ettette sitten pety, jos ei toteudukaan!), että kun sukat ovat valmiit, niin sitten meille tulee valkeus tänne eteläänkin. Joten nyt puikot kilisemään.

Mulla on tässä vaiheessa omissa sukissani 64 silmukkaa. Tämän päivän neuleohjeessa nsimmäinen rivi on samaa persikkaa, mitä pilvenreunalla-kuvion jälkeenkin neulottiin kaksi kerrosta, eli yksi rivi sileää peruspersikkaa. Seuraavaksi neulotaan *kaksi persikkaa, kaksi minttua*, ja tätä * – * toistetaan kerroksen loppuun, mutta joustinneuleena. Mulla on persikka nurjana ja minttu sileänä. Viiden rivin jälkeen vaihdetaan liila nurjalle ja persikka oikealla ja sitä viisi kerrosta. Yhteensä 11 kerrosta tänään siis!

Seuraavaksi alkaakin kantapään neulominen ja sehän on kivaa! Jos olette innokkaita neulojia niin antakaa mennä, tai toki voi odottaa yhteiseen neulomiseen. Kantapäässä on pikkuinen juju, mutta ei mitään erityistä eli ei haittaa, vaikka sen jo aloittaa omalla lempityylillään.

PERINTEISTÄ PILVENREUNALLAA JA PIKKUPILKKUJA // VILLASUKKAOHJE 5

Heippaatihei! Nyt keskiviikon ohjeen kimppuun. Elikkä harmaannettu osio on sitä mitä olette jo neuloneet ja siitä ylöspäin varsinainen kuvio. Muutama rivi menee kolmella langalla, mutta koska olette jo tässä vaiheessa menossa, menee tuokin hienosti.

Käykö teille muuten koskaan niin, että olette vaikkapa jutelleet jonkun kanssa siinä samalla neuloessa (tai jotain muuta tehdessä) ja sitten valmista työtä katsellessa jostain tietysti kuviosta tulee mieleen se jutteluhetki? Musta on jännittävää aina, kun jokin muisto pulpahtaa mieleen tuolla tavalla. Jotkut sukat ovat pelkkää rikossarjaa tai SuomiLOVEn kyyneliä. Tällä kertaa tämän päivän mallikuvio muistuttaa ystävän seikkailumatkasta Lofooteille ja Suomen pohjoisimpaan kohtaan katselemaan yksinään auringonlaskua, josta hän kertoi tarinaa samalla, kun tein kuviota. Että näihin tunnelmiin tänään.

Ihanaa neulomista teille, nähdään taas!

YHTEISNEULONTAPÄIVÄ NUMERO KAKSI // 2

No niin! Blogi on taas pystyssä, pahoitteluni siitä, ettette päässeet neulomaan pitkän viikonlopun aikana, ette ensimmäistä osaa eikä seuraavaa ohjesiivua voitu julkaista. Minusta ja teistä riippumattomista syistä näin pääsi käymään, mutta nyt vihdoin jatketaan. Toivottavasti olette edelleen innoissanne. 

Tähän mennessä sukissa on resori, joten nyt isketään kunnolla kirjoneuleen kimppuun. Mulla on tosiaan käytössä omissa sukissani neljä eri väriä ja niitä samoja värejä käytän näissä mallikuviokuvissa. Tämä kuvio on poikkeuksellisen pitkä, mutta tarkoituksena oli siis tarjota se teille loppiaiseksi neulottavaksi, syynä se, joten jos se jostakusta näyttää kauhean pitkälle ja työläälle, niin ei hätää, seuraavat eivät ole yhtä pitkiä pätkiä kerralla.

Eli seuraavaksi sukissa tulee vinojen strösseleiden rivistö (mallikuvassa ruskealla). Kavenna yksi silmukka (eli nyt niitä on 65) ennen kuvioita, sillä kuvio on viiden silmukan mittainen, niin näin kuviorivi mahtuu kauniisti sukkaan. Mallikuva tosiaan on leveämpi kuin itse mallikuvio, eli se kannattaa ottaa huomioon neuloessa. Ruskeiden strösseleiden jälkeen kavenna vielä yksi silmukka (jäljellä 64)  pois, jotta pääset tekemään klassista piparireuna-suomu-kuviota. 

Eipäs mulla oikein muuta kerrottavaa nyt ole. Pää on täynnä ideoita tälle vuodelle ja pitäisi päästä niitä purkamaan ja suunnittelemaan, mutta tosiaan tuli sellainen fiiliksen notkahdus tästä kaikesta blogisäädöstä. Mutta kuten aiemminkin totesin, onneksi on kyse kuitenkin vain blogista. Vaikkakin vain välillisesti, sillä tiedän kyllä, että monille siellä ruutujen takana ja minullekin, neulominen ja varsinkin tällainen yhdessä (mutta erillään) tekeminen voi olla todella tärkeä juttu.

Olen todella kiitollinen ja iloinen siitä, että te innostutte edelleen näistä yhteisneulonnoista mun kanssa! Mä en itse seuraa internetin neuleskeneä juurikaan, joten en tiedä mitä siellä tapahtuu ja millaisia neuleita nyt tehdään tai miten muiden knit-a-longit toimii, teen vain tätä omaa juttuani. Onko se sitten hyvä vai huono juttu, sitä en tiedä. Ainakin mulle aivan hyvä! Muistan joskus vuosia sitten saaneeni palautetta siitä, että mun ohjeet olivat liian suurpiirteisiä ja vääränlaisia verrattuna muiden vastaaviin ja ne on jääneet mieleen, sillä palaute oli jopa vihamielistä. Kaikista eniten haluan olla inspiroimassa teitä ja jakaa helpohkoja ja ehkä uudenlaisiakin malleja ja ajatuksia neulomiseen liittyen. Osittain siksi en mielellään kerrokaan tarkalleen vaikkapa sitä mitä lankaa milloinkin täytyy olla. Luovuuttaan saa käyttää ja pakkohan näihin ei ole osallistua ja kysyä saa toki aina. 

Näihin tunnelmiin päätän tämän ja jaan teille ohjeen, olkoon neulehetkenne i h a n a! Leppoisaa viikkoa!

Lokasukat ohje 2

TERVETULOA NEULOMAAN JÄLLEEN KERRAN VILLASUKKIA // 1

Tätä olen odottanut. Tiedän myös, että moni teistäkin. Syksy on ollut kiireisempi kuin aikoihin ja olen monta kertaa kaivannut rauhallisia, yöllisiäkin neulomishetkiä, vaikka lähes kaikki tekemäni asiat kiireineen kaikkineen ovat olleet aivan mukavia. Neulominen rauhoittaa, se olen elämäni aikana oppinut. No mutta, nyt neulotaan. Tai siis, minähän olen tehnyt nämä sukat jo aikoja sitten, nyt vaan jaan niiden ohjeen teidän kanssanne.

Aloitin sukat hyvissäajoin loppukesästä ja päätin, että jaan ohjeen täällä blogissa lokakuussa. Tiesin ajan riittävän. Tai siis luulin. Siksi nimesin sukat lokasukiksi. Nimi ei kuulosta kovinkaan imartelevalta, mutta nimi onkin vastapainona itse sukille, joista mielestäni tuli suloiset ja ihanat. Tägään siis näitä Instaramissa #muitaihanialokasukat -hashtagilla ja toivon teidänkin tekevän samoin. <3

Lankana sukissa on värien perusteella valitut kolme kerää Arwettaa ja yksi joku muu kerä, jonka vyötteen olen kadottanut, mutta jonka paksuus oli kutakuinkin sama kuin Arwetassa. Suosittelenkin langaksi juuri sellaista mistä sinä pidät, jämälankakeriä lankakorin pohjalta tai lempivärejä lankakaupan hyllyltä. Tai miksei vaikka summanmutikassa valitut kerät. Saat ihan itse valita, kunhan paksuus on suunnilleen kolmosen puikoille sopivaa, niillä minä olen nämäsukkani neulonut.

Valitsin väreiksi kauniin ruosteenruskean, pehmeän, syvän persikkaisen sävyn, trooppisen raikkaan mintunvihreän ja lapsuuteni lempivärin, vaaleanvioletin. Ruskea on jännä väri, on aikoja jolloin se on ollut vaatekaapissani vallalla oleva väri ja välillä sitä ei ole siellä ollenkaan. Muistan myös, että äitini osti minulle ensimmäisen ripsivärin ruskeana ja onhan se sellainen mustan lempeämpi muoto. Siksi näihinkin sukkiin oikein mainio!

EDIT. Ohjeessa virhe, joka nyt korjattu.

Aloitetaanpas: Luo 64 silmukkaa. Neulo kaksi oikein, kaksi nurin -joustinneuletta 14 kerrosta. Joustimesta saa täpäkämpää, jos neuloo vaikkapa oikeat silmukat niiden takareunasta, mutta toisinaan neulominen on kivempaa aloittaa aivan rennosti perinteisellä tyylillä. Lisää kaksi silmukkaa viimeisellä joustinneulekerroksella, jotta silmukoita on 66 ennen kuvioiden aloittamista.

2o 2n -joustinneule on muuten varmaan ensimmäisiä neuletyylejä, jonka opin. Mummun villasukissa kun varsi oli aina sitä. Kuten varmasti aika monissa muidenkin neulomissa sukissa. Minä kuitenkin olen sen verran malttamaton, että jostinneuletta ei kovin pitkää pätkää tehdä, kun jo siirrytään vähän kuviollisempaan kirjoneuleeseen.

Neulo kolme silmukkaa persikalla, kolme violetilla. Tästä alkaa kuviokerrokset. Sitä jatketaan neljä kerrosta. Ja sitten jäädään odottelemaan seuraavaa ohjetta. Oikein mukavaa viikonloppua ja lempeitä neulomishetkiä!

SYDÄNRIVI YLÄASTESUKKAAN

Tämän kertainen kuviorivi, ja samalla viimeinen, on tietysti sydämiä. Veikkaanpa, että oon tässä vaiheessa sukkia ollut jo sen verran innoissaan kirjoneuleisista kuvioista, että oon ollut tosi innoissani ja neulonut tällaisen vähän vaativamman kuvion ja samalla ollut suruissani ja harmissani siitä, että sukat jo loppuvat enkä ehdi enää enempää. Vähän että miksen tehnyt tätä kuviota jo aiemmin. Vielä onneksi ehdin.

Kuvio on seitsensilmukkainen sydän ja sydänten välissä on yksi tyhjä silmukka. Riippuen kärkiosan silmukkamäärästä, sydänten kanssa saattaa joutua vähän sumplimaan, että miten ne saa mahtumaan ja pitäisikö sydänten välissä olla välillä kaksi tyhjää silmukkaa ja jääkö jalkapohjan puolelle kenties sitten isompi sydämetön väli. Kannattaa piirtää omat sydämet vaikka ruutupaperille ja mallailla, jos silmukkamäärä ei olekaan kahdeksalla jaollinen. Kuten aina neuvon, että se ei oo niin justiisa, ohjeita ei tarvitse orjallisesti seurata.

Sydänrivin jälkeen tulee vielä seitsemän kerrosta sinisävyisellä langalla ja sen jälkeen kärkikavennukset harmaalla langalla. Lopuksi jäljellä enää lankojen päättely. Yläastesukat saadaan päätökseen. Oikein ihanaa ja neulomisinnokasta viikonloppua!

JA TAAS YKSI VILLASUKKAPOSTAUS MUTTA IHAN PIAN NÄÄ ON VALMIIT

Kantapään jälkeen hurrutellaan sukassa kärkeä kohti. Silmukoita kavennellaan sen verran, että silmukkamäärä tuntuu sopivalta juuri omaan jalkaan. Mun yläastesukassa silmumoita on kavennettu niin, että niitä on 48. Kuvioita ei ihan kauheasti ole, ensin seitsemän kerrosta persikahtavalla langalla, sen jälkeen seitsemän kerrosta sinisellä ja *kolme silmukkaa sinisellä, yksi vaaleanpunaisella* ja toista kerros loppuun. Seuraavalla kerroksella *kolme silmukkaa vaaleanpunaisella, yksi sinisellä* niin, että kolmen sinisen keskimmäisen sinisen yläpuolella on sininen silmukka. Sen jälkeen sukka jatkuu seitsemällä kerroksella vaaleanpunaista ja seitsemällä valkoisella.

Näin helpon ohjeen kirjoittaminen tuntuu kyllä kieltämättä vähän tylsältä, mutta samaan aikaan juuri näiden sukkien tekeminen on ollut sydämelle tärkeää. Mietin yhtenä päivänä, että harmi etten ole seiskaluokkalaisena kirjoittanut päiväkirjaa, koska olisi hauskaa tietää mitä olen tuolloin miettinyt. Samaan hengenvetoon totesin, että onneksi ei ole mitään muistiinpanoja tuolta ajalta, kiva, että voi itse vain päätellä.

YLÄASTEVILLASUKKIEN NELJÄS NEULOMISPÄIVÄ

Hupsista, viikonloppu hulahti ohitse ja minä u n o h d i n laittaa seuraavan neuleohjeen, enkä älynnyt ajastaa sitä ennakkoon. Anteeksipyyntöjä täältä sadellen teille kaikille samaan tahtiin helsinkiläisten sadepisaroiden kanssa!

Tänään ohjeessa vuorossa tummansininen ja vaaleanpunainen raita, jonka keskellä valkoinen kuvio. Kerroksia tässä on yhteensä 15 ja niiden kerrosten aikana olisi tarkoitus myös kavennella silmukoita yhteensä kahdeksan. Itse kavensin noin joka kolmas kerros keskitakan eli kerrosten vaihtumiskohdan molemmin puolin yhdet silmukat.

Tämä sukka on todella pitkävartinen ja aika vähän on seitsenluokkalainen silmukoita kavennellut ja varsinkin aika lyhyen pätkän aikana, mutta ehkä se oli helpoin ratkaisu just silloin se. Oikein ihanaa viikkoa ja leppoisia neulomishetkiä!