Tietoa mainostajalle ›

KLASSIKKO – VESSAPAPERIRULLAKIIKARIT

Kello lyö 15.07: ”äitiiii, onko meillä toista tyhjää vessapaperirullaa?”

15.08: Toinen hylsy saadaan, kun tyhjennetään puoli rullallista paperia epämääräiseksi paperikasaksi vessan jakkaran päälle.

15.09: Kuumaliimapyssyn johto seinään. Teräviä saksia etsitään samasta kaapista, josta liima löytyi. Ei löydy.

15.10: Lahjapaperirullakokoelmasta repäistään siivu paperia. Siitä rullasta, joka ensimmäisenä sojottaa vastassa. Sakset löytyvät työpöydältä.

15.11: Paperinpala leikataan kahtia. Kokeillaan onko liimapyssy kuumennyt. Ei ole riittävästi.

15.12: Sujautan käteni ompelutarvikekaapin uumeniin ja siellä olevaan nauhapussukkaan, josta vedän ensimmäisen nauhan, joka käteen sattuu. Iloitsen, että se sopii paperin väreihin ja jee, samettinauha on aina hyvä valinta!

15.13: Kuumaliima on hyvin sulanutta. Laitan liimaa hylsyyn pitkittäissuunnassa ja ilahdun, liima on GLITTERKUUMALIIMAA! Paperi paikoilleen ja hylsyn ympäri ja lisää liimaa. Sama juttu toiseen.

15.14: Ylimääräisten paperien leikkuu pois ja hylsyt liimalla yhteen. Vähän vielä lisää rajakohtaan, että pysyy varmasti.

15.15: Nauhanpäiden leikkuu perinteiseen W-muotoon ja liimalla paikoilleen. Ihastelua sekä äidin että lasten puolelta. Maailman ehkä söpöimmät kiikarit!

KOLME PÄIVÄÄ ENNEN 37-VUOTISPÄIVÄÄNSÄ HÄN OSTI 80 RUUSUA

Rakastan kukkia. Oon aina ollut kukkatyttö. Pikku-Tiina keräsi mummulan pihan laitamilta kaikki kukkivat luonnonkukat, asetteli kimput leikkimökin ovensuuhun nostetulle pikkupöydälle ja huhuili koko suvun kukkakauppaan ostoksille. Koululaisena valitsin ompelutöihini ja huoneeseeni aina kukkakuosillisia kankaita. Rippikesänä kävimme isäni kanssa ostamassa lehti-ilmoituksen perusteella kaupungin laidalta mulla vanha Poni-pyörä. Maalasimme sen yhdessä puna-valkoiseksi ja koristelin sen vielä pikkusiveltimellä maalaillen täyteen kukkia. Siihen aikaan lempilausahdukseni taisikin olla, että eivätkös kaikki jotka kukkia kantaa, ole sellaisia rauhaa rakastavia. 

Käyn toisinaan Hakaniemen torilla kurkkaamassa kukkamyyjiltä, olisiko heillä siellä superedullisia vähän jo yliauenneita ja kulahtaneita kimppuja. Joskus onnistaa! Perjantaina ostin neljällä eurolla 80 ruusua! Asettelin ne ensin kauniisti suureen maljakkoon ja pariin Aalto-vaasiin. Olin ajatellut, että illalla leivon seuraavan päivän juhlia varten, mutta arvatkaapas mitä teinkin… Otin tyhjän muropaketin, pakkausteippiä, kuumaliimapyssyn, tsiljoona kuumaliimapötköä, kimalletta ja kaikki kahdeksankymmentä ruusua ja istahdin keittiön pöydän ääreen. En leiponut syötävää kakkua vaan tein ruusukakun. Suloisen silmänruokakakun, joka sopii kaikenlaisille ruokavalioille.

Juhlat olivat mukavat ja aina sanon samat sanat, mutta sanon ne silti, että oon kyllä onnennainen, kun on tuollaisia ystäviä ympärillä. Juhliini on muodostunut bingon ja yhteiskuvan (ja liittyvän Wonderwall-yhteislaulun) lisäksi hauska ohjelmanumero, jos paikalla on ennestään toisille tuntemattomia ihmisiä. Pidän esittelykierroksen, jossa kerron mistä tunnen kenetkin ja välillä myös jonkun hauskan muiston yhteisen matkamme varrelta. Kiitos tyypit taas! Aamuyöllä vuosi vaihtuu ja mää oon kolmiseiska, ja se se vasta on siistiä! En ikikuuna päivänä haluaisi olla enää 25, tää on just täydellinen ikä olla just tämmönen ja tässä näin ja nainen parhaassa iässä.

MINÄ SE VAAN RAKKAUSNUOLIA TÄÄLLÄ AMMUSKELEN

Tänään postiluukusta kolahti uusi Suuri Käsityö -lehti. Mua aina vähän jännittää avata se, kurkata sinne oman palstan sivuille. Aina ei edes muista, mitä sinne on tullut milloinkin tehtyä, kun kaikki tehdään niin monta kuukautta aiemmin. Ja että jos ne onkin ihan hirveitä kaikki mitä on tullut tehtyä! No, nyt ei ainakaan ollut. Poikani näki lehden sivuilla söpöt nuolet ja siltä istumalta jätettiin aamupalan jäljet siivoamatta ja otettiin askartelutarvikkeet esille. Leikeltiin kartonkia summanmutikassa ja melkein poltettiin sormiamme kuumaliimassa ja tajusin, että tuollainen juhlatarvikeosastolta löytämäni (Lagerhaus) kultakonfetti on paljon parempaa, kuin semmoinen ohut ja laihahko höttökimalle. Saa paljon paremmin siivottuakin, eikä kimalletta löydy keittiöluutusta ja matolta vielä satojenkin vuosien päästä. Lopuksi pyyhittiin kultakonfetit ja aamupalan jämät ja nyt meillä on rakkausnuolia ammuttavaksi kaikille ihanuuksille! <3


KAI TÄSSÄ VOI JO OTTAA JOULUKORISTETTA ESILLE

Joulutunnelmaa / joulukuusi / MUITA IHANIA

Olen aloittanut jo jouluun valmistautumisen, vaikka en sanoisikaan olevani mikään super jouluihminen. Musta on ihanaa tehdä joulukalenteria kauniine kuvineen ja miettiä vähän jo lahjaideioita rakkaille ihmisille (sitä teen pitkin vuotta). Kävin siivoamassa varaston ja siellä samalla tuli vastaan kolme laatikollista joulutavaraa. Niin, kolme! Muistan lapsuudesta, että kotona oli yläkaapissa suuri Elloksen pahvilaatikko, jossa oli kaikki joulukoristeet. Siis yksi vain! Miten mulle on käynyt näin? Ja miksi kuusen tullessa kotiin, käy niin, että lapset haluavat laittaa JOKAIKISEN koristeen siihen puuhun roikkumaan? Siksi, etten halua sitä kieltääkään, koska he saavat päättää siitä miten kuusi koristellaan. No mutta, sen kuusen koristelun aika ei ole ihan vielä ja siihen mennessä voin myös vaikka muuttaa käytäntöä ja kuusesta tuleekin tänä vuonna seesteinen.

Löysin varastosta myös vuosia sitten tekemäni kuusen. Se on ollut muutamana vuonna esillä ihan lähivuosinakin, mutta ajansaatossa se on saanut vähän iskua ja useimmat koristeista ovat tippuneet. Siispä toin kuusen kotiin ja otin matkaani kuusenkoristelaatikosta muutaman kivan jutun ja paikkasin kuusen. Kuumaliimapyssy vaan seinään ja söpöydet paikoilleen.

Joulutunnelmaa / joulukuusi / MUITA IHANIA

Joulutunnelmaa / joulukuusi / MUITA IHANIA

Taustana tässä on kuulkaas ihan vaan Ikean poistonurkkauksesta ostettu parin euron kaapinovi ja loput tarvikkeet eli koulukoristeet on omista kätköistä, joten tällaisen tekeminen on helppoa ja edullista ja jokainen voi tehdä aivan omannäköisensä. Ehken enää tekisi samanlaista ja vaaleanpunaiseen oveen, mutta tämä on jo perheellemme tuttu ja perinteikäs joulukoriste, jonka toivon kulkevan matkassamme vielä pitkään. Alareunan tonttulakkipäinen jäätelö on viimejouluisista printattavista kuusenkoristeista, niitä sitten vaan tulostelemaan ja värityshommiin! Meillä ainakin aiotaan. Voi olla, että kuusi menee vielä sängyn alle hetkeksi piiloon, jos tulee sellainen olo, mutta veikkaan, että viikot hulahtelee niin vauhdilla ettei ehdi tulla.

Tein Styleroomiin kansion, jossa on tarkemmat ohjeet ja enemmän kuvia kuinka tehdä oma tällainen kuusi joulua odottamaan ja ilahduttamaan. Voit ottaa osaa myös jouluiseen teemakuvakisaan, jos on joulu mielessä ja asetelmia kotosalla (tai edellisvuosien kuvia asetelmia tallessa) tekemällä oman albumisi. Aikaa on kahdeksanteen päivään saakka.

Joulutunnelmaa / joulukuusi / MUITA IHANIA

Joulutunnelmaa / joulukuusi / MUITA IHANIA


MUITA IHANIA LOVES UHANA DESIGN

Pari viikkoa sitten julkaistiin Uhana Designin uusi, upea syys-talvimallisto. Kävin tekemässä Tampereella Verkatehtaankadulla sijaitsevaan kivijalkamyymälään ikkunasomistukset juuri ennen julkkarikemuja. Oli tosi mukava tehdä ikkunaa räppifestarikansan vaellellessa Tampereen pimenevässä loppukesä illassa. Vähän tussata kuvioita lasiin ja tehdä humauttaa yks jättikokoinen kakku, jossa on syysmallistosta tuttua tosi kaunista mustapohjaista kukkakangasta, vähän marenkia, vaahtokarkkeja, näkkileipää, ruusuja, pihjalanmarjoja, neilikoita ja paljon liimaa. Suosittelen  tamperelaisille ja siellä visiteeraaville kakkuikkunakävelyä ja visiittiä ihanassa Uhana Designin kaupassa! (Helsingissä vaatteita löytyy Sokoksen Pop Upista ja Nudgesta!)

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille! Pus.
uhanadesign_syysikkuna_muitaihania4

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania7

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania3

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania2

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania6

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania9

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania10

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania8

uhanadesign_syysikkuna_muitaihania5

 

KIMALTAVA JUHANNUSHAME JA KUKKASEPPELE

juhannushame

juhannushame

juhannushame

kultahamekimalle

Tämän vuoden juhannusjuhlintaani kuului erityinen, juhlava, vähän kuin vahingossa valmistunut asu. Yleensä en mökille tai maalle lähtieesä sen kummemmin mieti miten pukeudun, mutta kun juhannusviikolla kangaskaupasta löytyi ihanaa kimallekangasta täydelliseen kesähameeseen ja lähikaupasta oikean värisiä ruusuja ja omasta keittiöstä maljakosta ruusuihin sopivia krysanteemeja, niin asuhan rakentui kuin itsestään.

Hame oli superhelppo tehdä ja siitä tuli kyllä aivan ihana. Ostin 80 senttiä kangasta ja leikkasin sen leveyssuunnassa keskeltä poikki, jotta nuo kankaan rypyt tuli hameeseen pystysuuntaan. Ompelin sivusaumat ja vyötärölle rypytin kolmisenttisen kuminauhan. Helmaa ei tarvinnut ommella ollenkaan ja vuorikin olisi ollut vain liikaa luksusta, ei välttämätön.

Kukkaseppeleen tein rautalankaan kukat kiepsutellen. Kiinnitin kukat askartelukaupasta löytyvillä rautalangan pätkillä, joissa on marjat päissä. Seppele pysyi tosi hyvin kasassa kaksi päivää ja päässäkin oikein hyvin parilla pinnillä. Yöksi käärin sen kosteaan talouspaperiin, etteivät kukat nuupahtaisi.

juhannushame

juhannushame

Lähdin mökille vasta juhannusaattoiltana, kun kaupunki oli hiljainen ja liikennevaloihin jumittaminenkin tuntui hassulta, kun muita autoja ei näkynyt. Oli mukava, juhlava ja tosi kesäinen juhannusneito-olo kimallehameessa ja kukkaseppeleessä. Perillä ystävien kesäpaikassa Pikku-Pemberleyssä oli niin ihanan vehreää ja sateen jäljiltä raikas, lämmin ilma. Juuri sopiva siihen, että hipsimme pellon laitaan ottamaan juhannuskuvia.

kultahame_ekstra

 

WHERE’S MY TREASURE? JA MUITA IHANIA

 

Ihanat lastenjuhlat

Ilmapallojen takana

Popkorniakku ja ihana kahdeksanvuotias

Ihania tyttöjä

Voi vitsit miten ihania

Popkornikakku

Tytöt skoolaa smoothiella

Yksivuotias ja popkornibody

Veljekset juhlissa

Ihana tyttö

Popparikakku

Äiti ja sen poika

Lastenihanatjuhlat

Nakkipaita ja vohvelimekko

Söpöisyys

Pillillä ihan itse

Meillä oli tässä hetki sitten vallan mainiot lastenjuhlat. Sellaiset, että turkoosin kermakakun päälle oli tiputeltu kasa popkornia, sängyllä sai pomppia ja keittiönpöytä oli siirretty juhlien ajaksi lastenhuoneeseen. Lapsista varsinkin se oli hassunhauskaa, koska harvoinpa sitä heidän huoneessaan syödään tai varsinkaan herkutellaan. Vaikka juhlimmekin meidän luonamme, olivat juhlat aivan yhtälailla vieraidemme. Seurana meillä oli ihana No Home Without You -blogin Kaisa tyttärensä kanssa ja hurmaava Pinjacolada -blogin Pinja tyttöineen. Saimme juhliin kaikille uudet vaatteet*, Papun uudesta SS16-mallistosta mahtavia, leikkisiä ja stylejä vohveli-, pilli-, nakki- ja popkornikuosisia ihanuuksia! Mitkäpä sopiskaan meille ja juhlijakamuillemme yhtä hyvin, no ei melkein mitkään muut! Ja syy juhliin: lapset, elämä ja hassuttelu!

Tarjoiluihin kuului kermakakun lisäksi hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia muffinssivuuissa, mansikkamehua, ruis- ja maissinaksuja ja Emmi-Liia Sjöholmin uudesta kirjasta Koko perheen kattaus* saatiin hauskat ideat banaanisushiin ja vesimelonipitsaan. Aikuisille oli tarjolla tiistaisdrinksut eli mustikka-banaani-smoothiet. Nuorimmaiseni oli ensimmäisenä pöydässä odottamassa herkkuja ja seisoi ja kiipeili tuoleilla, on siinä iässä, että kiipeily kiinnostaa ja saa kiipeilläkin, se on mainio taito. Seuranaan hänellä oli pöydässä pisimpään istuskellut Pinjan nuorempi tyttö, molemmat söivät hartaudella kakkupalojaan ja kirsikkatomaatteja. Keskimmäiseni hyppeli sängyllä ja kikatteli Pinjan vanhemman tyttären kanssa niin söpösti että! Kaisan tytär seurasi tarkasti isompia ja heidän touhujaan.

Koristeet, ilmapallot ja kertakäyttöastiat ovat Pop Up Kemuista, kaikki muu juhlavarustus omien kaappieni kätköistä. Kaisa oli tehdä hurauttanut mahtavan nakkiviirinauhan! Heliumilmapallot olivat tietysti yksi juhlien mahtavimmista jutuista lasten mielestä ja edelleen, kymmenen päivää myöhemmin, meillä leikitään kattoon nousevilla palloilla! Ja se oivallus, joka tulee kaikkien lastenjuhlien jälkeen, että mitä yksinkertaisemmat ja helpoimmat herkut, niin lapsille kyllä maistuu.

Herkutteluiden ja tiskivuoren jälkeen tajuttiin, että ne tärkeimmät, NAKIT jäivät jaakaappiin (en tajua miten unohdettiin ne!) ja niitä me sitten syötiin keittiössä suoraan paketista lattialla istuen ja naureskellen. Vaaleimmat vaatteet pyörivät tuolloin jo pyykkikoneessa tomaatti- ja melonitahroineen. Mutta oi että! Aina juhlat eivät tarvitse sen kummoisempaa syytä kuin riehuvat lapset, ihanat aikuiset ja ystävyyden.

* Yhteistyössä ihana Papu. Tuotteet saatu blogiyhteistyönä.

Kiitos, oli tosi kivvaa!

Ota pala kakkua hei

Ihana tyttö ja nakkihame

Tiina
Kuva: Pinja Rouger, Pinja Colada, 2016

jee papu jee

Ilmapallojen takana

Äiti ja sen tyttö

We just had the most delightful children’s party. The ”popcorn sprinkled on a cake, jumping on beds and tables moved away” kind of thing. Kids thought it was great because these are very rare occasions. Even though the party was at our place, the event belonged to our guests as much. We spent the day with lovely Kaisa and her daughter and darling Pinja and her girls. All of us received new clothing from Papu’s SS16 collection*, printed with waffles, straws, sausages and popcorns! Perfect match with our party crew. What was the occasion? Well kids, life and fun!
Besides the cake, the table was served with fruits and vegetables, strawberry juice, rye and corn snack. We also had banana sushi and watermelon pizza from Emmi-Liisa Sjöholm’s new book ”Koko perheen kattaus”. Adults had their cocktail hour in the form of blueberry-banana-smoothies. My youngest one was the first to climb the chairs and the table. He’s at the age where climbing is so exciting and it is a useful skill to pursue I think. He got company from Pinja’s younger girl how had been sitting by the table for some time. Both of them very enjoying their cake and cherry tomatoes with most piety. My midmost enjoyed the jumping on bed part and giggled it away with Pinja’s older daughter. How precious was that! Kaisa’s daughter was keenly following what the older kids were doing.
Whilst we very enjoying all the delicious treats we realized we still had sausages in the fridge! And next, there we were, eating them straight from the package, sitting on the kitchen floor and laughing. Light-colored clothes were already having their first round in the laundry machine. But my my, I’ll tell y’a: all you need for a good party is kids running around and adults who are, well, just wonderful.
*In collaboration with Papu.
Ihanat

Ilmapallot ja lapset

Hehee

Ryhmäkuva

Hassuttelijat

Voi söpöt

Where's my treasure -papujuhlat

Vähänkö ihania

Ihanin nakkihametyttö

 

SUPERSÖPÖ JÄÄLYHTY

Supersöpö jäälyhty

supersöpö jäälyhty

Tosi kovissa pakkasissa on monia asioita, joista tykkään, mutta tämä yksi on erityinen, josta tykkään. Nimittäin se, että jäälyhdyt ja -kalikat valmistuvat nopeasti. Viime viikolla oli aivan täydelliset pakastuskelit. Olin harmikseni juuri vienyt kaikki tyhjät purkit kiertoon, mutta sitä mukaa kun maitopurkkeja tyhjeni, vein niitä jäätymään parvekkeelle. Välillä tietty kävin vähän kurkkimassa jäätymisen tilaa. Jäädytin maitopurkkikalikoiden lisäksi myös vesi-ilmapalloja ja yhden perinteisen jäälyhdyn taikinavuokaan. Sujauttelin purkkeihin ja palloihin veden sekaan vesiväriä, kuivia kasveja, yrttejä, neilikoita ja kimalletta. Osa oli kasausvaiheessa ehtinyt jäätyä täydellisesti, liian myöhään jäätymään laitetut taas eivät aivan ehtineet täyteen jäähän, mutta kaikkinensa jäisestä asetelmasta tuli hieno. Kakkumainen ja söpö olivat tavoitteenanikin ja siinä onnistuin.

Supersöpö jäälyhty

MAAILMAN UPEIN NÄKKILEIPÄKAKKU

Tein juhlia edeltävänä iltana ja vähän yölläkin ihan tajuttoman hienon kakun. Siis kertakaikkisen upean! Kreiseimmän ja omituisimman ikinä. Kun yöllä kahden aikaan sitä kasasin, mietin, että nyt jos joku kurkkis ikkunan takaa ja näkis mitä teen, niin saattais miettiä, että onpa kyllä omituinen nainen! Ja mikäs sen parempaa. Hullu, hassu nainen perjantaiyönä kakkuhommissa keittiössään, mahtavaa!

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Tarvikkeet kakkuun keksin kaupassa sitä mukaa, mitä hyllyjen välissä seikkaillessani sopivat siihen parhaiten. Näkkileipää, pikkuleipiä, marenkia, strösseitä, ruisnaksuja. Sekä lisäksi käpyjä, kimalletta, kartonkia, pahvilaatikko, erikeepperiä ja kuumaliimaa! Maailman upein näkkileipäkakku, jota ei kannata syödä ja joka hienoudessaan tuntuu samaan aikaan vähän väärältä ja mahtavalta.

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Mikä tuo oikein on?, kysyi äitini. Näenkö tuossa oikeasti näkkileipää? Nyt on kätevästi ohitettu pursotukset! Voiko sitä syödä? Onko sisällä joku viinayllätys? Ei juma, tää on oikeesti aivan tajuton! Näillä sanoilla kakkua kommentoitiin. Mitäs sinä sanot, tykkäätkö näkkileipäkakustani?

KAKKUA & VIINAA -BILEET

Kakkua ja viinaa -bileet

Tykkään järjestää juhlia. Usein niissä on melkolailla samanlainen kaava, aina on syy juhlia, olipa se sitten syntymäpäivä tai ihan vaan elämä. Mulla on aina uusia suunnitelmia tarjoiluun, kattaukseen ja ohjelmaan. Juhlat lähestyvät, kutsut on laitettu menemään. Yhtäkkiä ollaankin siinä muutaman päivän päässä juhlista ja taas sama tilanne, nimittäin hoppu. Nykyään en enää juurikaan stressaa, teen sen mitä ehdin, mihin pystyn ja miten elämä antaa myöten. Mutta hoppu se on silti. Usein haluan jotain uusia koristeluita joka juhliin, edes jotain pientä, koska niiden tekeminen on aina kuitenkin mukavaa ja tykkään tehdä. Tarjoiltavia yritän miettiä niin, että samat vakkariherkut saa olla, mutta jos jotain keksisi uutta seuraaviin juhliin. Kattaus on se, josta aina loppujen lopuksi luistan, mennään niillä samoilla vanhoilla ja laitetaan ne tähän helposti ja käytännöllisesti, ajattelen. Tämän vaiheen saatan usein myös jättää ihan viimeiseksi, koska aikaa ei vaan ole ja minua vain yksi.

Eilen pari tuntia ennen juhlia samalla siinä tiskatessa mietin, että jopas on taas viimetinka, en tiiä mitä laitan päälle, hiukset on laittamatta, meikkaus kesken ja vaatteetkin valitsematta, seinäkoristeet tekemättä loppuun ja pöydällä vain edellisyönä tekemäni näkkileipäkakku. Silti mietin, että on ihan mahtavaa, että mää järjestän näitä juhlia, ihan mitä tahansa juhlia, usein ihan yksin (tainno kyllä jaloissa aina joku lapsi hyörii) (ja tällä kertaa en ihan ihan yksin, siitä lisää myöhemmin) ja siitä ilosta, että aina on aihetta juhlaan ja siihen, että ystävät saadaan koolle! Silloin on ihan sama, onko pöydässä servetit suorassa tai juuri oikeanvärisiä pillejä tai parilliset kahvikupit ojossa. Koti on juhlia ennen aina siisti (tykkään myös tästä osiosta, kodin siivoamisesta juhlia varten), pöydät tyhjillään odottamassa kakkulautasia ja viinilaseja. Puhtaat käsipyyhkeet kylpyhuoneessa ja tuoreet kukat maljakossa. Se hetki, kun kello on juuri sen verran, mikä kutsussa on laitettu juhlien alkamisajankohdaksi ja musiikki soi ja istahdan valmiina sohvalle ja huoahdan. Se on ihana hetki. Ovikello soi. Juhlat alkakoon!

Kakkua ja viinaa -bileet

Lokakuussa aloin miettimään, että milloinkahan sitä järjestäisi ystäville pikkujoulut. Kävin kalenterista läpi sopivat viikonloput ennen joulua ja tajusin, että ei, ei ole aikaa. Siispä päätin, että juhlat pidetään tammikuussa. Perinteiset pikkujoulut tammikuussa tuntuivat kuitenkin mälsähkölle ajatukselle. Mietin, mistä asioista juhlissa tykkään ja päätin napata juhlien vähänniinku teemaksi ne. Kakkua ja viinaa. Vois olla aivan hyvin, että Herkkuja ja limonaatia, Muffinsseja ja sateenkaaridrinkkejä, mutta Kakkua ja viinaa näytti visuaalisesti hienoimmalle. Tällä kertaa ajattelin helpottaa myös omaa panostani ja keksin, että nyyttärimeininki ja noilla tykkäämilläni asioilla, joo! Muutkin varmasti tykkäävät ajatuksesta.

”Juhlien syy on elämä ja sisään pääsee

tuomalla mukanaan joko kakun tai viinaa.

Kutsun sinut siksi, että olet ihana!”,

kirjoitin kutsuihin ja painoin lähetä-nappia.

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Ja voi vitsit, juhlat onnistuivat täydellisesti. Kaikki eivät tietenkään päässeet, mutta tosi moni pääsi. Hänkin, jolla oli aikainen aamulento seuraavana päivänä, hän, jolla oli ollut heikottava olo monta päivää ja sekin tyyppi, joka laittoi 12 minuuttia ennen juhlien alkua viestin, ettei kertakaikkiaan jaksa tulla, on liian poikki. Hän pölähti oven taakse pari tuntia myöhemmin, koska ei näitä juhlia liikaa ole ja koska juhlien jälkeistä univajetta ei voi verrata siihen, mitä hyvää ystävien seura saa aikaan! En ehtinyt myöskään tehdä seinän Kakkua & Viinaa -asetelmaa valmiiksi, vaan keksin sillä samalla aiemmin mainitsemallani tiskihetkellä senkin, että en ala kiireessä tekemään itse kaikkia paperikukkia, vaan siitä tulee ohjelmanumero! Jokainen vieras tekee yhden kukan. Oli muuten ehkä superein ohjelmanumero (heti bingon jälkeen!), vaikka melko moni vähän vastusti askartelemaan alkamista. Etteivät muka ole kahteenkymmeneen vuoteen koskeneetkaan liimaan ja paperiin, ja että eivät keksi tai osaa. Mutta huhhuh, jokainen ihanasti uppoutui siihen tekemiseen ja seinä täyttyi kukista. Illassa oli paljon naurua, uusia tuttavuuksia, erilaisia drinkkejä tuoduista juomista ja monen sorttista kakkua, bingo ja tanssiaskelia. Ja oli kuin viesti maailmankaikkeudelta se hetki, kun otetaan ryhmäkuvaa ja soittolistalta pölähtää soimaan Wonderwall ja koko porukka laulaa yhdessä. Kiitos ystävät, olette parhaita!

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet

Kakkua ja viinaa -bileet