Tietoa mainostajalle ›

DIY – HIPELLYSNAUHANALLE

On mennyt tovi siitä, kun olen viimeksi jakanut tällaisen kiva DIY-paketin teille ihanat lukijat! Nyt on sen aika. Tein teille ohjeet helppoon nallepehmoon, joka sopii esimerkiksi lahjaksi vauvalle. Siinä on selkäpuolella nauhoja, joita on kiva pienen lapsen vaikka unta odotellessa näpertää, sellaiset pesulappujen korvikkeet. Edessä on pieni tasku, jonne voi sujauttaa kirjeen nallen saajalle sen alkuperästä tai pienen kortin ja kaunolla kirjoittaa siihen lempilorun. Nukkusilmät ja sydännenä kirjotaan käsin.

Kaavan ja ohjeen saatte printattua tämän linkin takaa. Tarvikkeina tarvitset kangaspalan etu- ja tapakappaleisiin, toista kangasta silmälappupalaseen, nauhanpätkiä, vanua, muliinilankaa kirjontaan. Hyvillä saksilla on kiva leikata ja ompelukoneella helppo ommella surauttaa, mutta käsinkin voi pehmon tarvittaessa tihein pistoin ommella. Käsinkirjonta kannattaa tehdä kolmella säikeellä ja sopivan isosilmäisellä, mutta keskikokoisella neulalla.

Huippua keskiviikkoa ja ihania ompeluhetkiä teille! Tämän viikon perusteella toteaisin myös, että elämässä voi ihan yllättäen kohdata älyttömän mahtavia tyyppejä ja jäädä suustaan niiden kanssa kiinni tuntikausiksi tai joku voi tulla kahvilassa pöytääsi kysymään, että miten olis, jos tää sun yks haave toteutuis nyt!

TUSSIPIIRTELYÄ JA TEIPILLÄ KUKKIA IKKUNAAN

Kävin taas kiekan Tampereella keikistelemässä tusseineni Uhana Designin ikkunassa. Yksi lempipaikoistani. Se ikkuna ja toki Tamperekin. Jos joku olis sanonut sille pikku-Tiinalle 80-luvulla, että 2010-luvulla se piirtelee tusseilla ikkunaan ja leikkelee kukkia palaiksi ihan vaan teippaillakseen niitä siihen tussattuun ikkunaan, niin… Ei olis Tiina uskonut, eikä kyllä välttämättä moni muukaan siihen aikaan. Tuntuu, että silloin oltais ajateltu, että eihän nyt kukaan normaali ihminen ikkunoihin tusseilla piirtele, saatika kukkia teippaile! Muistatteko ne lapsuuden teipit, nekinhän olivat sellaisia kapeita ja läpinäkyviä ja ihan surkeat liimat. Ai ette muista? Joo no, minä teippailin jo silloin. Enemmän tosin paperiasioita kiinni toisiinsa.

Uhana Designin syysikkuna sai kukkakranssit. Niistä tuli ihanat! Kaikki Uhanan tytöt tykkäsivät, mutta paras palaute tuli ikkunan takaa, kun ikkunan laitto oli vielä vähän kesken. Eivätkä palautteen tekijät ehkä edes huomanneet minua siinä (olin paidassani kuulema niin mallinukkemainen, totesi toinen asiakas). He olivat kaksi noin 13-vuotiasta skeittipoikaa harmaissa huppareissaan. Olivat kävelemässä ohi, kun toinen pojista huomasi ikkunan. Molemmat tulivat läheltä katsomaan. Voi toki olla, että miettivät vaan jotain tussiasioita, mutta mieluummin ajattelen, että ihastelivat myös teipattuja kukkia ja kokonaisuutta. Niiden ilmeet ainakin olivat ihastelevat.

Jos olette Tampereella niin käykää katsomassa ikkunaa. Lauantaina kivijalkakaupassa on myös ystävämyynnit. Näin mitä kaikkea herkkupaloja sinne on menossa myyntiin, joten ehdottomasti suosittelen käyntiä. Ja jos ei oo kauppaan asiaa, niin suosittelen ehdottomasti myös tussipiirtelyä ja kukkateippailuja, virkistävää hommaa! Ihanaa viikonloppua, moikka!

MAANANTAIMALLIN SÖPÖ VERKKOKAUPPA AUKI

Viime viikolla vietimme tehokkaan ja hauskan kuvauspäivän meillä, kun kuvasimme Maanantaimallin kuvia. Sain melkolailla vapaat kädet stailata ja kuvata kuvat. Vitsit, että meillä oli erityisen mukava kuvauspäivä ja toiseksi, kuvistakin tuli aivan hyvät. Ihanan Matleenan mieletön puolivuotinen huipentui tänään aamulla siihen, että Mona and Saga -blogin Tarun tekemä verkkokauppa Maanantaimallille avautui. Nyt pääsee jokainen helposti ostamaan omat ihanat korvakorunsa! Ne ovat niin herkullisia ja taidatte nähdä muotokielestä ja värimaailmasta miksi minäkin niistä niin tykkään. Tästä ihanaan kauppaan tiks! 


Kerron vielä hauskan tarinan päivästä, jolloin koruja kuvasimme. Meillä oli ollut pitkä päivä ja ulkona alkoi iltaa kohti paistaa ihanasti aurinko. Oltiin sivulauseessa juteltu, että voitais grillata pihalla sillä porukalla, jolla olimme päivää viettäneet. Oltiin melkein kaikki kuvat jo kuvattu ja vielä Matleenan kanssa siivoiltiin jälkiämme mellä. Mulla oli ikkuna sisäpihalle isosti auki ja siitä kuikuilin välillä naapuriystäviäni ja lapsia. Huusin vitsaillen, että jokooo ne nakit on siellä rillattuna? Olivathan ne ja meitä odotti pihalla makoisat hodarit.

Muutama päivä myöhemmin istuskelin pihalla ja viereisellä penkillä istui naapurirapun lapseton mies. Hänen kanssaan alettiin jutella niitä näitä pihasta ja hyvästä tunnelmasta taloyhtiössämme. Kerroin kuinka meillä on talossa äitiporukka, joiden kanssa hengaillaan sekä lasten kanssa, että aivan hyvin voimme lähteä samat naiset viettämään iltaakin yhdessä. Hän kertoi sitten, että oli naureskellutkin eräänä päivänä, kun oli matkalla kotiinsa nähnyt, kun minä huutelin ikkunasta grillattujen nakkien perään. Että ihan hyvä meininki teillä vissiin on. Nauratti, että kyllä, minä se olin, joka huuteli.

Hetken kuluttua joistain alkoi kuulua vaimeaa Tiina-huhuilua, enkä tunnistanut huutajan ääntä. Huhuilin varovaisesti takaisin ja jostain yläkerrosten ikkunasta kuului huuto olisko sulla lainata vatkainta? Naapuristahan siellä vatkainta kyseltiin, ja olihan mulla lainata.

Ai että, Maanantaimallin ihanista kuvauksista tähän mielettömän mahtavaan taloyhtiöön ja siitä seuraavaa siltaa myöten siihen, että Flow-viikonloppu koputtelee ihan tuossa oven takana. Minä hipsin nyt suihkuun ja laitan ripsarit ja tukan kuntoon! Nähdään Flowssa! <3

 

 

LUKUJÄRJESTYS UUTEEN KOULUVUOTEEN

Niin se kesäloma vaan mennä hurahti. En varmasti ole ainoa, josta tuntuu siltä, että ihan liian nopeasti. Päätin, että tänä vuonna sitten lomaillaan ihan kunnolla loppuun asti eikä aleta siirtymään lomalla arkirytmiin yhtään etuajassa, koska oikeasti se arkirytmi kyllä rysähtää päälle muutenkin ja kestää taas pitkään. Huomasin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen, että kun lapsilla on kaksi kotia, tulee ainakin minulle sellainen olo, etten ehdi viettämään lasten kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisin (vaikka niin tykkäänkin siitä ajasta kun olen itseksenikin) ja ehkä lapsistakin tuntuu niin. Meille ei ehtinyt tulla lomaillessa tylsää, toistemme naamat eivät alkaneet varmasti ketään kyllästyttää eikä ehditty tehdä kaikkia suunniteltuja asioita. Oli mukavaa ihan vain olla ja todella paljon hengailtiin vaan kotitalon pihalla. Viimeisinä lomapäivinä tyttö innostui arkartelemaan ja olohuone onkin ollut askarteluverstas nyt monta päivää. Kesä jatkuu edelleen vaikka syksy koulun, eskarin ja päiväkodin muodossa jo pölähtikin paikalle.

Viimevuotiseen tapaan tein tyttärelle uuden lukujärjestyksen. Vielä pitää vain tulostaa lukkari ulos ja tussata siihen aineet. Nelosluokkalaisella alkaa olla jo melkoinen liuta aineitakin, uusimpana tulee ranska, jännittävää!

Hei ihanaa koulunalkua kaikille ja viime vuoden lukkari on printattavissa teillekin! Niin ja sitä piti kysyä, että haluaisitteko, että tällaisia muitaihaniamaisia lukujärjestyksiä, julisteita, muistutuslistoja tms. olisi tarjolla enemmänkin? Kiinnostaisiko? Että jos sitä alkais tehdä niitä ihan kunnolla.

MUMMIN MÖKIN SÖPÖ ULKOHUUSSI


 

Äitini puhui koko viime kesän mökin ulkohuussiprojektista. Saatoin kommentoida siihen jotain ohimennen, mutta en jotenkin erityisesti kysellyt mitään millaista on tulossa, koska kyseessä nyt oli kuitenkin vain ulkovessa. Tiesin kuitenkin, että äiti tekee nättiä jälkeä ja että mökki ja saunakin ovat taidokkaasti tehdyt ja äiti ne kauniisti sisustanut. Silti tänä kesänä mökille päästyäni ja ulkohuussiin kesäiltana mentyäni olin aivan myyty. Miten hieno se olikaan! Söpöin ulkovessa ikinä!

Huussi on rakennettu pitkälti ylijäämäpaloista, muualta saaduista tarvikkeista ja kierrätysmateriaaleista. Sata vuotta vanha ikkuna on ostettu kierrätyskeskuksesta kymmenellä eurolla, vain ulkoverhoilulautaa ja katto on hankittu vessaa vartavasten. Huussi rakentui oven ympärille, joka oli jäänyt käyttämättä varaston rakennuksessa. Siksi korkeuttakin ulkohuussille tuli vessaksi aika reippaasti. Sanoisin, että on erityisen mukava kokemus käydä tuolla asioilla, siellä ei haise, eikä ole hyttysiä ja kengät jalassakaan sisälle ei saa mummin käskystä mennä. Äitini tuntien ilahduttavia ja hauskoja yksityiskohtia kyllä löytyy: supersöpö lintutapetti, Marilynin kuva kehyksissä (tuoden ehkä sellaista 70-lukulaista ulkovessojen naishahmojulistetunnelmaa), Aku Ankat lehtikoteloissa molemmille asioijille ja tietysti kello, ettei mökilläkään ajantaju asioidessa katoa. Isosta ikkunasta on ihana katsella metsämaisemaa. Annan tälle huussille kyllä euroviisutyyliin 12 pistettä ja vielä roimasti kukkasia ja yksisarvisia päälle!

KESÄISET KAKKUA JA VIINAA -JUHLAT

Taisatte tietää jo lempparijuhlakonseptini, Kakkua ja viinaa. Juhlat, joihin jokainen juhlija tuo mukanaan jompaa kumpaa, sen mukaan mitkä ovat elämän kiireet, päiväunien määrän innostuminen ja into. Yleensä juhlat pidetään pimeään vuodenaikaan, kun tarvitaan kepeyttä, mutta jo viime kesänä fiilistelimme sillä, että kesäjuhlatkin olisivat kivat. Mun kaveripiirissä kun ei oo kauheasti menty naimisiin tai pidetty kesäjuhlia muuten, niin sellaiset on sitten kyllä järjestettävä itse. Viime viikolla oli sopiva ilta, joka jo keväällä päätettiin. Piti olla lämmin kesäilta ja kattaus laittaa pihalle, mutta eihän se aina mene niin. Olikin 14 astetta ja tuulista. Hätä ei sen näköinen silti ollut, kemut siirrettiin perinteiseen juhlapaikkaan eli mun olohuoneeseen.

Paikalle saapui kesäkiireiltään monta ihanaa naista ja mies. Juuri sopivan verran kakkua, joista en tietenkään ehtinyt ottaa kuvia. Oli mansikkakakkua, kirsikkakääretorttua, Viennettaa, pavlovaa ja suolaista lohikakkua. Eräs ystävä pölähti paikalla täydellisellä drinkkivarustuksella jääpaloja myöten. Tämä juhlakonsepti on siitä mainio, että koko illan voi syödä paljon erilaisia herkkuja eikä emäntänä (jona aina olen toiminut) tarvitse etukäteen häärätä keittiössä päiväkausia (mielelläni hääräisin, mutta eihän mulla oo valitettavasti resursseja) ollen sitten juhlissa ihan sippi.

Oma osuuteni juhliin oli toki se emännöinti ja ohjelmanumerot, edellisistä Kakkua ja viinaa -juhlista jääneiden juomien nostaminen esille ja mikä tärkein, rekvisiittakakun leipominen! Olen harjaantunut siinä hommassa ja aivan varmasti yksi tämä seudun parhaista, en itseasiassa tiedä ketään muuta, jonka kakkureseptiin kuuluvat seuraavat asiat:

  • pitsa- ja pakkauslaatikoita
  • kaksi ja puoli pakettia kuumaliimaa
  • hapankorppuja
  • popkornia
  • (keittämätöntä) pastaa
  • lahjapaperia
  • purkillinen hattaraa (joka suli kovaksi littanaksi klöntiksi illan aikana)
  • ruusuja, neilikoita ja muita kukkasia
  • vaahtokarkkeja
  • jätskivohveleita

Pöydälle heittämäni lamppusarja ja ulkona tumma, pilvinen taivas sai aikaan pikkiriikkisen pikkujoulutunnelman, mutta sepäs ei haitannut. Juhlat olivat, kuten arvata saattaa, jälleen kerran tosi kivat. Oli ihanat ihmiset, oli naapurin vanha ovi nostettuna pitkäksi pöydäksi, oli bingo, oli yhteistaideteos sekä sängyn päällä keinuva ihmislauma laulamassa Oasiksen Wonderwallia. Perinteet, tykkään niistä.

Istuimme aamuyöhön saakka olohuoneessa kuunnellen musiikkia, jutellen ja nauraen kippurassa. Tuli yksi loistava kännykkäaplikaatiokin siinä yhdessä suunniteltua. Se kertoisi, että missä Rollarit soittivat silloin, kun menkkasi alkoivat? Ens kertaan kakkuajaviinaalaiset ystäväiseni! Moikka!

ps. Aiempien Kakkua ja viinaa -kemujen koosteet: ykköset, kakkoset, kolmoset ja instassa

TEHTIIN VIDEO SIITÄ, MITEN NEULATYYNY TEHDÄÄN

Eilen oli täysipainoinen ompelupäivä (ja voin kertoa, että sen näkee myös kotimme jokaisesta 52 neliöstä). Tyttäreni siinä päivän aikana ihasteli mun neulatyynyä ja järjesteltiin neulat (eli ihan koko päivää ei sittenkään ommeltu) ja hän halusi tehdä itselleenkin oman. Siispä vuoroteltiin niin, että hänkin sai välissä ompeluvuoroja ja söpö neulatyyny valmistui. Saimme pitkin päivää myös ihania leikkikavereita lapsille ja siinä samalla tehtiin tällainen neulatyynyn teet-se-itse-videokin, jos vaikka juuri sinulla olisi luppoaikaa tekaista uusi, ihana, vähän entivanhainen neulatyyny.

Saa myös antaa palautetta meidän videosta. Itse mietin, joskos vaikka editoisi videota, mutta toisaalta tällainen elämänmakuinen rec- ja stop-napin välinen tarinointi sopii meille. Ilman mitään varsinaista suunnittelua. Mutta jätitpä palautetta tai et, niin kivaa loppuviikkoa sulle! Peukut pystyyn, että Sideways olisi sateeton! <3

PRINTTAA LAPSELLESI KESÄN KIVOIN LISTA

Lapset ovat joskus saaneet päiväkodista erilaisia liikkumispasseja, joihin sai merkitä tekemiään juttuja. En muista täytettiinkö mitään listaa koskaan, mutta muistin sen yhtäkkiä ja tein lapsille kesätekemiseksi oman, äidin kirjoittaman listan. Kesän kivoin lista, siinä on ruutuhyppelystä metsäretkeen. Listan asiat ovat ilmaisia, mutta ihania ja mukavia kesäjuttuja. Tästä saat printattua lapsellesi oman. Ihanaa kesäkuuta kuomat!

JÄÄTELÖINEN KESÄTERVEHDYS TARHANTÄDEILLE

En ole uskaltanut ajatella tätä hetkeä, kun tulee päivä, jolloin poikani menee viimeistä päivää tuttuun ja turvalliseen päiväkotiin, jossa on ollut viimeiset neljä vuotta. Hoito on ollut hyvää, hoitajat ihania ja enpä kyllä muista, että mitä mulla olis ollut näiden vuosien aikana huonoa sanottavaa. Suurenmoista työtä siellä tekevät päivät pitkät. Itkua nieleskelin, kun aamulla vein pojan ja annoin hoitajille pienet kesäviemiset ja tyhjensin lokeron ja nappasin eteisestä melkein unohtuneet kumpparit matkaan. Toivottavasti kiitin riittävän painokkaasti, koska kiittää minä haluan. Lahjaa miettiessä mietin, että mikä tahansa vieminen on tavallaan yhtä tyhjän kanssa, koska eniten haluan vain sanoa kiitos ja halata heitä tekemästään työstä, eikä mikään tavara tai lahjakortti sitä mun kiitostani kerro. Tavallaan.

Kokosimme jäätelökassiin tarvikkeet kesähelteille: jätskivohveleita, suklaa- tai kinuskikastiketta, erilaisia strösseleitä ja nonparelleja sekä ilmoitusluontoinen viesti, että lisää vain jäätelö. Jos tämä tästä vielä kesäksi muuttuu, niin sitähän saattaa itse kukin innostua kokoamaan omia herkkutätteröitään koristeineen.

Ja jos nyt laitettaisiin Suvivirsi soimaan, se olis hanat auki. Mutta ei, pienin lapsi nukkuu, joten töitä pöytään ja iltapäiväksi päiväkodille! <3 Yksi aikakausi päättyy ja seuraava alkaa.

BRION JUNARATA MAALIKÄSITTELYSSÄ

Kymmenen vuotta sitten ostin meille ensimmäisen taaperosetin Brion junarataa. Siinä oli lyhyt rataosuus ja söpöimmät heppamaiset junat ja dala hästin näköinen heppapehmo, jonka alta junat kulkivat. Pehmon sisään sai piilotettua junat talteen. Se oli ihanin lelu mitä meillä silloin oli. Tytär leikki junaradalla satunnaisesti. Tuli seuraava lapsi, hänkin joskus innostui leikkimään. Lahjaksi saatiin lisää junia ja rataverkosto kasvoi.

Nyt, kun perheessä on kaksi ja puolivuotias pieni poika, joka ra-kas-taa junia ja junarataleikkejä, on ihan älytön onni, että meillä oli ne muutamat radat ja junat odottamassa häntä. Ei ole päivää, jolloin junarata ei olisi rakennettuna olohuoneen lattialle. Tai kun häneltä kysyy lempiasioista, on vastaus aina juniin liittyvää.

Olen vakaasti sitä mieltä, että leluja ei saa turhaan rikkoa tai sotkea ja piirtäminenkin on sallittua ainoastaan niille tarkoitetuille papereille ja pinnoille. Mutta, joskus tuossa talvella oli tilanne, jolloin annoin lapsille maalitussit käyttöön, että siinäpä piirtelette junaratoihin. Graffiteja niinku! (tässä välissä pakko kertoa, että mua on naapurinrouva joskus torunut, kun piirtelin lasten kanssa katuliiduilla pupuja ja sydämiä asvalttiin, että kuinka kehtaankin opettaa lapsille huonoja tapoja, että joka paikan saa sotkea – niin, katuliiduilla!)

Nyt mulla on kuitenki sen verran huikeita visioita mielessä näiden junaratahommien ja leikkien suhteen, että ottaa pölläytin ratapalat kainaloon ja läväytin ne maalausalustan päälle. Suihkin vähän maaleja niiden päälle ja lasten graffitit menivät piiloon (koska vähänhän ne olivat suurinosa sellaisia sotkun tapaisia). Seuraavaa vaihetta tässä visiota kohti mennessä annetaan ratapalojen kuivua ja katsotaan mitä lapset niistä sanovat. Minusta niistä tuli ainakin ihan hullunsiistejä ja tuo maalausalustakin on melekoWAU!