Tietoa mainostajalle ›

M

 

Ihana, pieni päivänsankaripoika sai meiltä lahjaksi pehmeän, oman kirjaimensa. Se sopii koristeeksi, tyynyksi, paini- tai unikaveriksi tai vaikkapa kahden hengen yhteiseksi niskatyynyksi, kun köllitään sohvannurkassa, molemmille omat ämmänalakolot. (heijes, uus sana!) Meijän perheen naishenkilöt tykkäsivät kirjaimesta niin, että varmaan on tulossa pehmeitä kirjaimia meillekin.

On muuten ihanan raikkaan värisiä (päivänvalossa) nuo vihreä ja sininen Optinen omena -kankaat. Siinä kirjaimia leikellessä ajatus harhaili ja karkaili kirjaimen ompelusta suurempiin juttuihin ja keksin yhden uuden projektin, se olkoon kevään homma se!

 

LUMILABYRINTIN LUMOISSA

Mää oon talven tyttö. Tykkään pakkasesta ja lumesta ja siitä valoisuudesta mitä lumi saa aikaan. Kun tiet ovat valkoisia, nehän oikein kutsuvat potkuriajelulle tai kun puut notkuu lunta, niin voiko jouluisempaa keliä olla? Eikä silläkään oo väliä onko joulukuu vaiko tammikuu. Tai kun jättimäiset lumihiutaleet leijailee hitaasti, ihan hiljalleen ja hiljaa, se on kaikkein kauneinta. Oi. ♥ Talven ulkoiluharrastuksetkin on mun mieleen, mielellään hiihtelen mäkisiä latuja (no okei, ehkä kaks kertaa talvessa, mutta nautinnolla nekin kerrat!) ja ehottomasti lempiliikkumista on rinteissä laskeminen (en enää tiiä kumpi on kivempaa, laudalla vaiko taas suksilla…), ja erityisesti tykkään makkaranpaistoretkistä pulkkamäkihommien jälkeen.
Tänä talvena heti kun satoi lunta, aloimme Neitokaisen kanssa kaivaa pihalle lumilabyrinttia. Ensimmäinen lapiointi oli vähän ehkä surkuhupaisakin, kun lunta ei kovin kauheesti ollu, mutta saatiinpahan kasoja vähän siihen reitin varrelle, että näyttäis ees enemmältä lumimäärältä. Nyt on onneksi lunta sadellut jo paljon lisääkin ja lumitöiden lisäksi, tai ehkä jopa tärkeämpääkin, on ollut joka päivä kaivaa labyrintti esille. Se on ihana labyrintti! Tänään reitin varrelle kasattiin jäälyhty värikkäistä vesivärikuutioista. Ollaan tehty näitä useana talvena, mutta nyt meitä muistutti aiheesta ainakin suloiset Sort of pink ja Mekkotehdas. Kiitos!
Tehtiin myös vesivärisekoitelmia tyhjiin samppoopulloihin ja piirreltiin lumeen. Se oli niin hauskaa, että piti useampaan otteeseen käyä täyttelemässä pullot uudelleen. Parhaat värit lumimaalauksiin on kaikki muut paitsi keltainen ja punainen, koska ne saattaa näyttää jollekin muulle kuin vesivärivedelle, heh. Suosittelen!

 

 

NAAMARIT

 

Weekdaycarnival -blogissa haastettiin tekemään naamareita, kun olivat siellä poikien kanssa tehneet itse tosi hienot paininaamarit. Mepäs siis tartuttiin tietty haasteeseen. Tärkeintä Neitokaiselle oli, että nyt pojatkin näkee, että meillä on naamarit valmiina oottamassa. Semmosia terkkuja sinne siis, lieköhän olis taas naamiaisen aika?

NYT HUVITTAA

 

Ennen, silloin nuorempana, mulla oli selkeä rytmi käsitöiden teossa. Syyskuusta maaliskuuhun neulotutti, muun ajan ompelin. Se meni tarkasti just niin. Sittemmin, tai oikeastaan lasten saannin jälkeen, rytmiä ei ole ollut, olen lähinnä tehnyt aina vaan sitä mitä huvittaa, milloin vaan. Ajankäyttökin on toki aika erilaista. ;)

Juuri nyt on olo, että kirjontajutut ei kiinnosta yhtään, eikä varsinkaan erään tilkkupeiton käsintikkaaminen (terkkuja vaan äidille, että kyllä mökkipeiton ens kesäksi saat!), pehmoja olis kiva ommella, mutta ei meille enää ainuttakaan pehmohahmoa (ainakaan hetkeen!) kiitos! Vaatteita olis leikattuna iso kasa, mutta aikaa istahtaa koneen ääreen ja ommella kunnolla ilman keskeytyksiä, ei vaan ole. Parsinta- ja korjauslistaakin olla Neitokaisen kanssa kirjoitettu ja sekin pitäis pian toteuttaa, sain jo pienen tytön naurut niskaani, kun tietämättäni kuljin aivan reikäisissä leggingseissä (kotona onneksi!).

Nyt mää oon onnessani neulonut jo monta viikkoa. Villainen versio ratasviltistä on paria riviä vaille valmis ja innostuin kirjoittamaan kokonaan oman villatakkiohjeenkin. Omaa testiversiota tehdessä olen iltojani kulutellut. Toivottavasti siitä tulis hyvä ja hieno takki. Eiköhän.

Onko teillä rytmejä käsitöiden suhteen vuoden mittaan? Mikä innostuttaa just nyt?

 

5 VUOTTA!

Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun kirjoitin ensimmäisen blogipostauksen Tilli Mössönpoika ja muita ihania -blogiin! Järkkäisin jonkun synttäriarvonnan, mutta koska justhan arvoin, niin säästetään jotain kivaa vähän myöhemmäksi. Kekkasen ekka jotain hauskaa palkinnoksi. Oon silti iloissani tästä hurjan pitkään kestäneestä harrastuksestani.

Sitä mulla alunperin piti tulla huhuileen, että missä sinä olet PÄIVI? Osallistuit jouluiseen arvontaan näin ja voitit:

voi nekku<3
erikoisimmasta päästä on varmaan tiiliskivi:D

Tarviisin osoitetietoja minne lennättää pöllö!

 

SIRKUSAUTO

Neitokainen sai puisen, hauskan bussiauton ollessaan vauva, yhden ystäväni poikaystävältä, jonka vanha auto oli. Arvioisin, että ainakin 35 vuotta vanha auto. Aika hyvä ikä lelulle, sanoisin. Bussi muistui mieleeni ja kaivettiin taas esille, kun Hymykuoppapoikanen sai oman pienen Jukka-autonsa lahjaksi. Auto kaipasi selkeästi huoltoa, sillä istuimet ja tuo moottoriosa irtosivat päästessään takaisin leikkeihin. Siinä vaiheessa minä päätin, että teen autoon pienen tuulahduksen juuri tätä päivää, maalaamalla sitä vähän turkoosia ja kultamaalilla. Siitä tuli aika hauska. Ja kun penkit ruuvataan vielä kunnolla kiinni, niin eiköhän autolla leiki lapsienkin lapset kolmenkymmenen vuoden päästä.

KALENTERI

Olin tuossa kymmenisen vuotta sitten henkilökohtainen kalenterinkirjoittaja muutamalle ystävälleni. Ostin aina ihanan neliskulmaisen valkosivuisen kierrekirjasen Ordning&Redasta ja kirjoitin 52 viikkoa kalenteria käsin. Parhaimpia oli paksut puuvärit, jotka luisti paperilla hyvin. Toisinaan käytin tusseja. Kirjoittelin eri fonteilla (kai muutkin ajattelee eri käsialoja fontteina?) ja juhlapyhät merkitsin tietysti ja muutamia muita hauskuutuksia (joita en kyllä enää muista mitä olivat), saatoin kirjata ylös valmiiksi syntymäpäiviä (oon hyvä muistamaan ne, tosin viime vuosina se toinen muistaminen on jäänyt vähemmälle) ja liimailimpa valokuviakin. Ne kalenterit oli ihania!

Viime jouluksi suunnittelin seinäkalenteria, että rakkaat saisivat mun tekemän seinäkalenterin joululahjaksi ja muutaman tekisin ylläriksi muuten vaan. Aloittelin sivuja jo elokuussa, sillon ku vielä saatto istuskella ikkuna auki, mutta arvatkaapas miten kävi… Se jäi muutamaa kuukautta vajaaksi. No, ens jouluksi sitten! Tai ehkä teen puolitoistavuotiskalenterin, joka alkaa juhannuksesta ja kestää vuoden 2013 loppuun. 18 månader! Joo, hyvä idea, jes!

Mutta koska meille ei pukki tuonut seinäkalenteria, enkä osannut päättää minkä ostaisin, käytän hyödykseni niitä valmiita pohjia. Nyt on seinäkalenteri ja on ainaki ainoa laatuaan.

ONNETTARET ASIALLA

Jouluisen pöllöarvonnan tulosvideo, olkaat hyvät!

Tää oli tosi kiva arvonta ja oli ilo huomata kuinka kommenttiboksi täyttyi mitä hauskimmista tarinoista erikoisista ja oudoista lahjoista. Kiitos jokaiselle osallistujalle! Enkä olis kyllä arvontaa pystyyn pistäessä uskonut, että omasta joulupaketistani tänä jouluna kuoriutui hitusen erikoinen tai vähän outo lahja sieltäkin, nimittäin mikrokupu! Sille kun ei ollut edes tarvetta, heh.

Videon kuvaushetki oli hauska, hektinen ja huumaavan jännittävä. Kaikenkaikkiaan video hymyilyttää niin, että oon katsonut sen jo useamman kerran ja naureskellut yleiselle sekoilulle. Kiitos videolla esiintyville avustajilleni. Ja se pääasia, onnea voittajille! Laittakaa yhteystietonne sähköpostiin, kiitos. ♦♦♦

KRANSSI

Kieputin langat kranssin ympärille joulun alla vuonna 2008. Lisäsin linnut oksalle 2009. Ostin kynttilämansetin, josta irrotin sopivat kukkaset kranssia varten vuonna 2010. Liimasin osat paikoilleen viime vuonna. Tänä aamuna ompelin rusetin, jonka kiinnitin kranssiin. Onhan se vähän lälly, mutta en piä nyt kiirettä sen muuttelemisenkaan kanssa. ;)

LUMIPALLO

Neitokainen kertoi alottaneensa uuden harrastuksen. Hän alkoi hieman ennen joulua keräillä lumipalloja, niitä juuri joissa lumi leijailee, kun vaan jaksaa riittävän kovasti heiluttaa. Harrastus meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun ainokainen snowball meni rikki, mutta onneksi tilalle saatiin uusi ja toinenkin on jo hankittuna. Nyt tehtiin sitten ensimmäinen aivan oma. Harjoituskappale oikeastaan, koska edellisen teosta on mulla aikaa jo ainakin kymmenen vuotta, niin en suorilta kekannu miten kantsis tehä ja mitä laittaa sisään. Tehtiin melko perus, kolikkoautomaatista saatu halinalle ja markka-aikana ostettua kimalletta (7mk, Oulun Pohjalaisesta!). Tytär oli tyytyväinen ja kunhan hankitaan lisää öljyä, niin voidaan tehdä toinenkin… ja ehkä dijon-sinappipurkki olisi kivemman mallinen.