Tietoa mainostajalle ›

TULPPAANIKIMPPU JA IHANA TYTTÖ JÄTTINEULEESSA

Kaupallinen yhteistyö: Kauniisti kotimainen ja Suomen Blogimedia

Olen tykännyt kukista aina, pikkutyttönä pidin mummulan leikkimökin ovella kukkakauppaa, jossa sidoin kimppuja niistä ehkä viidestä niittykukkalajikkeesta, saniaisista ja heinistä, joita pihapiiristä löytyi. Neljännellä luokalla ompelin itselleni elämäni ensimmäiset housut käsityöntunnilla. Vaaleanpunaiset, leveälahkeiset housut, joissa oli ruusukankainen vyötärönauha. Pidin niitä housuja niin kauan, kun ne eivät enää vyötäröltä kertakaikkiaan menneet päälle. Ollessani viisitoistavuotias, mulla luki kalenterin kannessa, että eivätkös ne, jotka kukkia kantaa, ole sellaisia rauhaa rakastavia. Isäni osti mulle rippikesänä vanhan sinisen Poni-pyörän, jonka yhdessä maalasimme puna-valkoiseksi ja aurinkoisena kesäpäivänä istahdin kerrostalomme pihaan pienoinmallimaalien kanssa ja kukitin pyörän punaiset osat.

Minulla on hauska muisto siitä, kun olin 19-vuotias. Muistan, kun istuin silloisen poikaystäväni vanhempien luona vakiopaikallani vanhan antiikkipöydän ääressä olohuoneessa ja luin sisustuslehdestä naisesta, joka kertoi, että hänellä on aina leikkokukkia kotonaan. Ihailin häntä. Toisinaan, kun tämä muisto tulee mieleen, muistan myös miltä se tuoli tuntui istua, jolla olin. Halusin, että minullakin olisi aina tuoreita kukkia. Kolmekymmentäkaksi täytettyäni lupasin itselleni, että saan ostaa kukkia aina, kun siltä tuntuu. Olen melko hyvin pitänyt lupauksen.

Toisinaan kukkia on tuonut myös lähetti (kerran niin mystisesti, etten oikeastaan vieläkään tiedä keneltä ne olivat!), joskus työpaikalle on ruokatunnin aikana ilmestynyt kukkapuska ja kerran sain jättimäisen hääkimpun asiakkaalta ollessani sisustusliikkeessä töissä, hääpari oli lähdössä juhlimaan ja halusivat luopua kimpustaan! Voinette siis arvata, että olin hyvin hyvin innoissani tästä tulppaani-yhteistyöstä Kauniisti kotimaisen kanssa.

Nämä tulppaanit kasvatetaan Suomessa. Olisi se leikkimökissä leikkinyt pikku-Tiina ollut onnessaan siellä Pärjänsuon mummulassa, jos olisi tällaisia kaunokaisia saanut leikkikauppaansa. Tai jos teini-Tiina olisi päässyt kesätöihin puutarhalle, aivan kuten tosi moni suomalainen on työuransa sieltä aloittanut. Neljääkymmentä lähenevä Tiina oli sen sijaan oikein onnellinen, kun kotonansa kasasi keväisen, raikkaan, rönsyilevän, värikkään ja suloisen tulppaanikimpun. Värikkäät ja stylet tulppaanit eivät välttämättä mitään lisäkasveja kaverikseen tarvitse, mutta toisaalta kimppu sai leikkisän ja spesiaalin tuulahduksen, kun sekaan laittoi eukalyptusta, pari harsokukan vartta ja keväänvihreää.

Valitsin kaupasta kaksi kimppua tulppaaneita, ihan perusmarketin kukkanurkkauksesta. Tykkään, kun värivaihtoehtoja ja lajikkeitakin on tavallisissakin kaupoissa useampia. Tiesittekös, että tammi-helmikuussa kaikkein myydyin leikkokukka Suomessa on juurikin tulppaani? Mää en tiennyt ennenkuin luin leikkokukkien kuningattaren omalta infosivulta. Sieltä löytyy paljon muutakin tietoa. Sain varmistuksen myös sille, että tuollaisen naapurikimpun, kuten tekemääni kimppua kutsun (siitä lisää myöhemmin), kokoaminen onnistuu aivan hyvin. Ettei siis tarvitse heti huolestua siitä, että kukkien varret eivät ole kosteassa kuljetuksen aikana. Sen kuljetuksen, kun kimppu kasaamisen jälkeen viedään saajalleen. 

Sain lumisiin tulppaanikuvauksiin mannekiinikseni maailman parhaimman tytön. Tuon, joka soittaa mulle joka päivä koulun jälkeen ja kertoo mitä miettii. Äiti, meen nyt kaverille, tuun sitten kotiin, kun ollaan katsottu leffa tai että äiti, mulla on ikävä sua, askarreltaisko tänään jotain yhdessä tai että äiti, okei, voin tulla kotiin ja makoilla lumihangessa tulppaanikimppu kainalossa… ai siis teit jonkun videonki? okei, joo, hehee, hauskaa, tuun pian… Heh, oot maailman paras äiti ku oot just tuollanen! Nähdään kohta!

Ja niin se tuli koulusta ja puki päälleen paljon pehmeää vaaleanpunaista ja humpsahti makoilemaan ihanalle pakkasluminiitylle. Sain kehut kauniista kimpusta ja sovittiin, että voisin tehdä ystävänpäivänä kimput ihanille naapurinnaisille ja hän toimittaisi ne perille. Siitä naapurikimpun nimi. Tällaisissa tulppaanikimpputunnelmissa toivottelen teille nyt tosi ihanaa viikonloppua! <3Lisää tulppaani-inspiraatiota löydät myös täältä: Musta ovi / Alexa Dagmar / Valkoinen Harmaja 

BANAANEJA JA KUKKIA MUN TYYNYISSÄ

Kerroinkin jo aiemmin uusista tyynyistä. Ihan lyhyessä ajassa olen tehnyt huomion, että nämä mintunvihreät muhkeudet ovat kaikkien mieleen. Ne ovat jämäkät ja superpehmoiset, niin ihmekös tuo. Olen löytänyt tyynyjä useammankin nukkujan pään alta aamuisin ja itse tarvitsen kyljelläni nukkuessani tyynyn jota halia, niin tää on kyllä aivan paras, jos on sattunut niin käymään, että se on mun viereeni jäänyt nukkumaan mennessä.

Oli ihan älyttömän hauskaa pitkästä aikaa tehdä ihan tuollaista perusompelutyötä, jossa sai vaan leikellä kankaalta muotoja ja aplikoida niitä suunnittelematta paikoilleen. Nukkuva banaani on mun lempparini. Oon varmaan kysellyt ennenkin, mutta muistatteko, tai onko siellä joitain muitakin keiden mielestä 90-luvun yksi parhaimpia tuoksuja oli Body shopin banaanisamppoo? Se oli huumaava! Mulla tulee se tuoksumuisto mieleen, kun katson näitä tyynyjä. Banskujen varalle mulla on muitakin ideoita, pitää joku päivä ottaa kone esille ja antaa hurruutella vaan. Sitä tiedä mitä kaikkea saisi aikaan!

Tyynyjen alla on kirjasta tuttu Ruun automatto-tilkkupeitto. Se on yks mun suosikkejani. Pastellinen, söpö ihanuus, joka käy leikkialustasta tai sopisi aivan hyvin myös päiväpeitoksi. Aivan pakko ottaa se kesällä piknik-viltiksi myös!

Olen saanut melkoisen tiukkaa palautetta pojilta, että siinä on ihan liian vähän teitä… Minä kun ajattelin, että se on sellaista seutua, jolla ei oo paljon liikennettä, niin sivuteitäkään ei tarvitsisi niin paljoa, mutta varsinkin kolmivuotias autopoika on eri mieltä. Ääh. No, äkkiäkös sitä sinne hurauttais muutaman lisätien, jos oikein pahaksi äityy tilanne. Usein rakennamme junarataleikit automaton päälle, niin maisemiin saa jätskikiskan, sirkuksen, vuoriston, monimuotoisia runsaspuisia metsiä, nurkka-auringonkin ja silloin ei tiettömyyskään haittaa.  

Upea, ylellinen, täydellinen ja hurmaava samettisohvakin on kotiutunut meille jo niin hyvin, että alle on pesiytytynyt likaisia sukkia. Leppoisaa loppuviikonloppua kaikille, antakaa sukkien olla, ne ehtii kyllä! <3

23 /// RAKASTAN PAKETOINTIA!

Tykkään paketoida. Tiesittekin sen varmasti jo. Rakastan kauniita papereita, ihania nauhoja, kaikenmaailman kukkia, havuja ja kimallusta. Tänä vuonna säästin kaiken paketoinnin siihen hetkeen, että lapset lähtivät joulunviettoon, jotta sain paketoida koko naisen illan aivan omassa rauhassani vailla pelkoa keskeytyksestä. Heitä odottaa paketit kuusen alla, kun tulevat takaisin luokseni ensi viikolla.

Tällä kertaa paketointi lähti ihanasti käsistä. Oli niin paljon kauniita papereita, joita olin haalinut, että iski melkein runsaudenpula. Ostan ihania aina, kun sellaisia tulee vastaan. On myös hauskaa, kun papereiden seassa on usean vuoden vanhojakin aarteita. Nyt paketit saivat melko värikkäät ja osin pastelliset paperit ja koristelin niitä myös kukkasin. Ei kovin perinteisiä paketteja, vaan just tekijänsä näköisiä, mutta eikös sen kutakuinkin niin pidä ollakin.

Kierrätän paperit myös lähes joka joulu jollain tavalla. Askarteluhommiin kun usein menee niin paljon kaikkea materiaalia ja välillä se ahdistaa, se roskan ja materian määrä. Nyt keksin jo valmiiksi, että sen jälkeen, kun lapset ovat nämä paketit aukaisseet, otan paperit talteen ja leikkaan niistä samantien eri muotoja ja ompelen paloista ensi jouluksi uuden viirinauhan joulukuuseen. Jos oikeasti saan tämän tehttä, niin vitsit kuinka ihanaa onkaan sitten avata joulukoristelaatikko 11 kuukauden päästä.

Kuvien karkki- ja yksisarvispipareita oli pakko tehdä, kun niin kauniit muotit tulivat vastaan. Koristelin karkkipiparitkin odottamaan lapsia. Helpottaa omaa joulua ja ikävää, kun saan tehdä lapsille ihania juttuja odottamaan.

Pinjan puolella Pinjacoladassa joulukalenteriluukusta paljastuu paketointien keskeltä upea joulukuusi merten takaa. Huomenna viimeinen luukku yhteistä kalenteria ja voidaan hiljentyä joulun rauhaan ja alkaa miettimään mitä keksittäisiin seuraavaksi yhdessä. 

Tässä vielä linkki Pinjacolada & Muita ihania joulusoittolistaan, joka sopii erinomaisesti paketointi-iltaan, jos sellaista tänään vietät. Ihanaa aatonaattoa just sulle just sinne! <3

1 /// VÄRITYSKUVA JOULUN ODOTUKSEEN

Ensimmäinen luukku pitää sisällään jotain, mistä on iloa jokaisena päivänä jouluun saakka. Varsinkin jos tykkää väritellä värityskuvia. Minusta tämä on ihana juttu vaikka harmaisiin (toivottavasti pian valkoisiin) aamuihin, kun voi värittää aamukahvin lomassa sen numeron, kuinka monta yötä jouluun vielä on. Lapsista tämä on varmasti vielä paljon hauskempaa. Jos siis malttavat olla värittämättä koko kuvaa kerralla. Oma kolmivuotiaani väritti koko paperin samalla värillä, että sekin on toki vaihtoehto.

Oman värityskuvasi saat printattua tästä. Oikein rauhallista perjantaita ja hiljailleen leijailevia lumihiutaleita joulukuun ensimmäiseen päivään!

MUITA IHANIAN PIKKUINEN JOULUKORTTIKAUPPA

Joulu on ihanaa aikaa monellakin tavalla, mutta kyllä perinteisten joulukorttien kirjoittaminen ja saaminen on joka vuosi yhtä mukavaa. Pieni, mutta lämmin ja merkittävä ele, jolla kertoa itselle tärkeille ihmisille, että he ovat ajatuksissa. Tänä vuonna tein kaksi erilaista korttia, perinteisehkön hyvän joulun toivotuksen ja astetta lällymmän sydänkortin. Kenelle sinä haluaisit lähettää joulukortin? 

Näitä valmistui sen verran paljon, että teilläkin on mahdollisuus saada muitaihaniamaisia joulukortteja. Korttien koko on 13,5 x 13,5 cm ja niissä on toisella puolella viivoitus osoitetta varten. Oikein ihanaa joulua -kortissa teksti on kohopainettu. Tilaus onnistuu sähköpostitse (muitaihania♥gmail.com) ilmoittamalla minkä setin haluat ja yhteystietosi ja minä laitan maksutiedot ja sujautan kortit postiin. Setin hinta on 10e (sisältää postimaksun) ja vaihtoehtoja on neljä:

  • Setti 1, kolme kappaletta Oikein ihanaa joulua (kuvassa ylempi korttimalli) ja kaksi kappaletta Sää oot tosi ♥  (kuvassa alempi korttimalli) -korttia
  • Setti 2, kolme x Sää oot tosi ♥ ja kaksi x Oikein ihanaa joulua 
  • Setti 3, viisi x Oikein ihanaa joulua 
  • Setti 4, viisi x Sää oot tosi

Oikein leppoistaa ja suloista tiistaipäivää teille sinne!

HAPPY HALLOWEEN

Tänään tajusin, että mua harmitti etten ole ehtinyt enempää paneutumaan Halloween-koristeluihin. Ihan huikeat naamiaiskuvat pitkin internetiä houkuttelevat ensimmäistä kertaa myös erilaisiin naamiaisjuttuihin, vaikka aiemmin kiinnostus niitäkin kohtaan on ollut melko vähäistä. Meidän kaveriporukoissa ei ole koskaan oikein pidetty mitään teemajuhliakaan. Ensi vuoteen aion panostaa, nyt on marraskuuun siirryttäessä alettava miettimään jo jouluhommia. Tänään ehdin vain kaivertamaan kurpitsalle piparireunapään (kukkien alla) ja pusuhuulet ja rakkausposket. Viime viikolla piirsin pihalle söpöyksiä. Hauskaa Halloweenia kuomaseni! <3

IHANAT MAANANTAIMALLIN KAULAKORUT

Leväytin taas maalit ja kukkaset ja muut tilpehöörit pöydälle ja otin Maanantaimallille kaulakorukuvat. Voi että musta onkaan ihanaa, kun meistä on tullut Matleenan, eli hurmaava nainen Maanantaimallin takaa, kanssa ystävykset ja hän minuun täysin luottaa kuvien suhteen. Korut ovat kauniita ja niin minunkin värisiä ja tyylisiä, että on kuin kotihommia tekis!

Kuvia tehdessä maalasin samalla alustaa, viiva kerrallaan samaa tahtia kuvien kanssa. Lopputuloksena syntyi aika ihana vesivärimaalauskin. Ja arvatkaapas mitä, mää sain luvan arpoa teille yhden kaulakorun! Joku onnekas voittaa valitsemansa kaulakorun itselleen. Arvonta tapahtuu muitaihaniassa Instragramin puolella, mutta tästä pääset katsomaan koko kaulakoruvalikoiman Maanantaimallin verkkokaupasta. Onnea matkaan!

TUSSIPIIRTELYÄ JA TEIPILLÄ KUKKIA IKKUNAAN

Kävin taas kiekan Tampereella keikistelemässä tusseineni Uhana Designin ikkunassa. Yksi lempipaikoistani. Se ikkuna ja toki Tamperekin. Jos joku olis sanonut sille pikku-Tiinalle 80-luvulla, että 2010-luvulla se piirtelee tusseilla ikkunaan ja leikkelee kukkia palaiksi ihan vaan teippaillakseen niitä siihen tussattuun ikkunaan, niin… Ei olis Tiina uskonut, eikä kyllä välttämättä moni muukaan siihen aikaan. Tuntuu, että silloin oltais ajateltu, että eihän nyt kukaan normaali ihminen ikkunoihin tusseilla piirtele, saatika kukkia teippaile! Muistatteko ne lapsuuden teipit, nekinhän olivat sellaisia kapeita ja läpinäkyviä ja ihan surkeat liimat. Ai ette muista? Joo no, minä teippailin jo silloin. Enemmän tosin paperiasioita kiinni toisiinsa.

Uhana Designin syysikkuna sai kukkakranssit. Niistä tuli ihanat! Kaikki Uhanan tytöt tykkäsivät, mutta paras palaute tuli ikkunan takaa, kun ikkunan laitto oli vielä vähän kesken. Eivätkä palautteen tekijät ehkä edes huomanneet minua siinä (olin paidassani kuulema niin mallinukkemainen, totesi toinen asiakas). He olivat kaksi noin 13-vuotiasta skeittipoikaa harmaissa huppareissaan. Olivat kävelemässä ohi, kun toinen pojista huomasi ikkunan. Molemmat tulivat läheltä katsomaan. Voi toki olla, että miettivät vaan jotain tussiasioita, mutta mieluummin ajattelen, että ihastelivat myös teipattuja kukkia ja kokonaisuutta. Niiden ilmeet ainakin olivat ihastelevat.

Jos olette Tampereella niin käykää katsomassa ikkunaa. Lauantaina kivijalkakaupassa on myös ystävämyynnit. Näin mitä kaikkea herkkupaloja sinne on menossa myyntiin, joten ehdottomasti suosittelen käyntiä. Ja jos ei oo kauppaan asiaa, niin suosittelen ehdottomasti myös tussipiirtelyä ja kukkateippailuja, virkistävää hommaa! Ihanaa viikonloppua, moikka!

MAANANTAIMALLIN SÖPÖ VERKKOKAUPPA AUKI

Viime viikolla vietimme tehokkaan ja hauskan kuvauspäivän meillä, kun kuvasimme Maanantaimallin kuvia. Sain melkolailla vapaat kädet stailata ja kuvata kuvat. Vitsit, että meillä oli erityisen mukava kuvauspäivä ja toiseksi, kuvistakin tuli aivan hyvät. Ihanan Matleenan mieletön puolivuotinen huipentui tänään aamulla siihen, että Mona and Saga -blogin Tarun tekemä verkkokauppa Maanantaimallille avautui. Nyt pääsee jokainen helposti ostamaan omat ihanat korvakorunsa! Ne ovat niin herkullisia ja taidatte nähdä muotokielestä ja värimaailmasta miksi minäkin niistä niin tykkään. Tästä ihanaan kauppaan tiks! 


Kerron vielä hauskan tarinan päivästä, jolloin koruja kuvasimme. Meillä oli ollut pitkä päivä ja ulkona alkoi iltaa kohti paistaa ihanasti aurinko. Oltiin sivulauseessa juteltu, että voitais grillata pihalla sillä porukalla, jolla olimme päivää viettäneet. Oltiin melkein kaikki kuvat jo kuvattu ja vielä Matleenan kanssa siivoiltiin jälkiämme mellä. Mulla oli ikkuna sisäpihalle isosti auki ja siitä kuikuilin välillä naapuriystäviäni ja lapsia. Huusin vitsaillen, että jokooo ne nakit on siellä rillattuna? Olivathan ne ja meitä odotti pihalla makoisat hodarit.

Muutama päivä myöhemmin istuskelin pihalla ja viereisellä penkillä istui naapurirapun lapseton mies. Hänen kanssaan alettiin jutella niitä näitä pihasta ja hyvästä tunnelmasta taloyhtiössämme. Kerroin kuinka meillä on talossa äitiporukka, joiden kanssa hengaillaan sekä lasten kanssa, että aivan hyvin voimme lähteä samat naiset viettämään iltaakin yhdessä. Hän kertoi sitten, että oli naureskellutkin eräänä päivänä, kun oli matkalla kotiinsa nähnyt, kun minä huutelin ikkunasta grillattujen nakkien perään. Että ihan hyvä meininki teillä vissiin on. Nauratti, että kyllä, minä se olin, joka huuteli.

Hetken kuluttua joistain alkoi kuulua vaimeaa Tiina-huhuilua, enkä tunnistanut huutajan ääntä. Huhuilin varovaisesti takaisin ja jostain yläkerrosten ikkunasta kuului huuto olisko sulla lainata vatkainta? Naapuristahan siellä vatkainta kyseltiin, ja olihan mulla lainata.

Ai että, Maanantaimallin ihanista kuvauksista tähän mielettömän mahtavaan taloyhtiöön ja siitä seuraavaa siltaa myöten siihen, että Flow-viikonloppu koputtelee ihan tuossa oven takana. Minä hipsin nyt suihkuun ja laitan ripsarit ja tukan kuntoon! Nähdään Flowssa! <3

 

 

LUKUJÄRJESTYS UUTEEN KOULUVUOTEEN

Niin se kesäloma vaan mennä hurahti. En varmasti ole ainoa, josta tuntuu siltä, että ihan liian nopeasti. Päätin, että tänä vuonna sitten lomaillaan ihan kunnolla loppuun asti eikä aleta siirtymään lomalla arkirytmiin yhtään etuajassa, koska oikeasti se arkirytmi kyllä rysähtää päälle muutenkin ja kestää taas pitkään. Huomasin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen, että kun lapsilla on kaksi kotia, tulee ainakin minulle sellainen olo, etten ehdi viettämään lasten kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisin (vaikka niin tykkäänkin siitä ajasta kun olen itseksenikin) ja ehkä lapsistakin tuntuu niin. Meille ei ehtinyt tulla lomaillessa tylsää, toistemme naamat eivät alkaneet varmasti ketään kyllästyttää eikä ehditty tehdä kaikkia suunniteltuja asioita. Oli mukavaa ihan vain olla ja todella paljon hengailtiin vaan kotitalon pihalla. Viimeisinä lomapäivinä tyttö innostui arkartelemaan ja olohuone onkin ollut askarteluverstas nyt monta päivää. Kesä jatkuu edelleen vaikka syksy koulun, eskarin ja päiväkodin muodossa jo pölähtikin paikalle.

Viimevuotiseen tapaan tein tyttärelle uuden lukujärjestyksen. Vielä pitää vain tulostaa lukkari ulos ja tussata siihen aineet. Nelosluokkalaisella alkaa olla jo melkoinen liuta aineitakin, uusimpana tulee ranska, jännittävää!

Hei ihanaa koulunalkua kaikille ja viime vuoden lukkari on printattavissa teillekin! Niin ja sitä piti kysyä, että haluaisitteko, että tällaisia muitaihaniamaisia lukujärjestyksiä, julisteita, muistutuslistoja tms. olisi tarjolla enemmänkin? Kiinnostaisiko? Että jos sitä alkais tehdä niitä ihan kunnolla.