Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

KUUSI

Eikös tullut ihana joulukuusi vaaleanpunaiseen, kahden euron kaapinoveen?
Musta ainaki! Hauskaa oli myös sen kasaaminen. Ensin eräänä marraskuisena iltana lähdin lapsineni kävelylle pimeään metsään. Koiranulkoiluttajan kanssa rupattellessa hänkin totesi, että ette kai te tuonne pimeään metsään mene? No, mentiin kuiteski, meillä oli taskulamput eikä pimeää tarvii niin kamalana pelätä. Löydettiin sitäpaitsi paljon hyviä oksanpätkiä. Sen jälkeen ei enää ollutkaan muutakuin vähän oksien maalailua, koristeiden liimailua ja mallailua. Paitsi bambin vain sinitarrasin, kun kerta pakotettiin tekemään niin. Tämä kuusi säilyy samanlaisena ensi jouluunkin. Ehkä jopa esillä koko vuoden, on se sen verran söpö!

ps. kettupiirros on tietysti Neitokaisen. Ihanin! (…ja ylempi lintu Kanelikaupan kortista, ja alempi Fifi Lapin -pupunainen vanhasta Topshopin joulukortista)

JOULUKALENTERI

Ihan ensimmäiseksi toivotan tervetulleeksi uuteen blogiini, olkaa kuin kotonanne toverit armaat! Kirjoittaja ja käsillätekijä olen minä, sama vanha Tiina, kera lapsosten. Odotettavissa luultavasti paljon kirjottuja piirustuksia, kenkälaatikkotaloja, pehmoja ja tilkkupeittoja.
Toivottavasti viihdytte ja oikein ihanaa joulukuuta kaikille!

 

Kotipalapelin Rilla on kyllä melkoinen inspiraatiomatami. Niin se vaan sai mutkin tekemään ihan uuden joulukalenteritalon, vaikka meillä oli yks ihan hyvä ennestäänkin. Mutta tästä tuli kyllä paljon hienompi kuin edeltäjänsä, joten ei ollut turhaa se innostuminen ei. Eikä mukavan tuntuinen into mee kyllä muutenkaan koskaan hukkaan, sillä ihminen tarvii mukavaa tekemistä pysyäkseen virkeänä ja hyväntuulisena!

Kiitos myös Paperiliittimeen nelosluukun eli joulusäkin söpöstä kangasmerkistä. On tää blogimaailma kyllä pullollaan ihania ihmisiä, sen oon saanut varsinkin tässä kuluneen vuoden aikana todeta!

Eilen illalla kääriessäni kahtakymmentäneljää pikkupakettia, muhun iski hätä, että miten selitän aamulla nelivuotiaalleni, miten tontuilla voi olla just samanlaista paperia, teippiä ja narua, kuin mitä meilläkin on. No, hätä oli turhaa, sillä aamulla Neitokainen kommentoi näin: äiti, kato KULTATEIPPIÄ! Samaa ku meillä! Kyllä tontut tietää, että lapset tykkää kultateipistä!