Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

KEMUT

Lapset eivät juhlista huolimatta nukahtaneet normaaliin nukkumaanmenoaikaan, joten tarvitsen nyt hetken siirtymäajan muihin puuhiin, joten tässä hassu kuvakooste illan kemuista, olkaat hyvät.

 

Kelta-valko-roosan viirinauhan tein kolmikymppisilleni ja se on mukavan pitkä ja helppo ripustaa, mutta työläs silittää (joten en edes tehnyt sitä). Päivänsankari on toinen elämäni auringoista.

 

Keittiön katossa on poikasen nimijuhliin tekemät palleronauhat. Pyöreän pöydän päällä ne näyttää hauskalle!

Toiveena oli sateenkaarikakku. Sellaista, jossa jokainen kerros olisi eri värinen, en oiken intoutunut tekemään, niin menin ja tein tällainen peruksen. Meillä on ruukattu joka vuosi laittaa iän verran petshoppeja kakun päälle, mutta nyt näytti yksikin riittävän, kun kynttilöitä oli jo noin paljon.

Aion kyllä toteuttaa saman vielä 18-vuotisjuhlissakin!

 

Söpöt paperipillit sain tuliaisina ihanalta Tiinalta Kööpenhaminasta. Vaaleanpunaiset kertakäyttölusikat on mun lempikertakäyttöasia, ja ne on mulla kyllä käytössä jo monetta kertaa, koska ovat ihan pestäviä!

Onginnasta tytöt saivat jättirusetit. Aikas mahtavat saaliit sai meijän merestä, eikös?

Tyttöjen perässä juoksenteli koko illan innokas pieni poika, se toinen aurinko, kitaroineen… Ei saanut ihan hirveästi huomiota, mutta ei se näyttänyt haittaavan. Onnellisena seuraili. Olipas kemut!

 

5

Olen ollut viisi vuotta äiti! Minulla on viisivuotias tytär! Hurjaa, ihanaa ja onnellista, opettavaista, haikeaa, mukavaa, leppoisaa ja ihan erilaista verrattuna entiseen (ei sillä, että sitä enää ees muistais millaista oli), on tuo aika ollut. Tytostä on kasvanut reipas ja fiksu tyttö, joka tykkää piirtää, tehdä kirjoja, ommella käsin, leikkiä legoilla, hoitaa nukkelapsiaan, hyppiä lätäköissä, juosta juoksukilpailuja matkalla tarhaan, lukea iltasatunsa itse yleisölle, kirjoittaa viestejä rakkailleen, leipoa ja varsinki syödä kupin ja joka valitsee karkkipäivänkarkikseen melkein aina pussillisen värikkäitä karkkeja. Hän myös tuntee vaatteidensa saumat, käyttää melkein aina eriparisukkia ja ei suostu ottamaan huvipuistoranneketta kuin hihan päälle, koska muuten se kutittaa. Tänään on hänen päivänsä, vaikka pikkuveljellä onkin vesirokko ja kahdet juhlat jouduimme siirtämään. Onnea murukki! ♥
 

 

APULAINEN

 
Viikonloppuna isoäidinneliöpeitto taas eteni pikkuisen, kun saatiin vieraaksemme lasten isoäiti. Ehkä se joskus vielä valmistuu, tai siis aivan varmasti. Meinaa vaan olla niin monta hommaa meneillään yhtäaikaa. Onneksi on tuo kiskansetä, joka aina innoissaan auttelee.

KIITOS

Olen saanut monta tunnustusta, mutta mää oon vähän huono vastaamaan niihin. Kerralla kiitos siis jokaiselle, olen otettu jokaikisestä! Kiitos ainakin Nova Melina, Henni, Jonna, Sari ja Hannakonna!  Jossakin niistä pyydettiin kertomaan seitsemän asiaa minusta, tartun nyt siihen.

(laittakaa taustalle soimaan tämä, nyt, ennenkuin luette mitään, se on ihana ja liittyy viimeiseen kohtaan seitsemästä)

Ajattelin yrittää ommella yksivärisen pehmon.
Ihan vaikka kokoharmaan. Se olis hieno! Mutta tiedän, että viimeistään
siinä vaiheessa, kun alan kirjomaan silmiä, otan lankalaatikosta pinkin
langan ja se oli sen kokoharmaan menoa se… Ehkä kummiski yritän!
Värien kanssa lähtee aina käsistä.

Teen useampia asioita kaksi. Ensimmäistä kun teen, hihkun ilosta ja onnesta ja hehkutan mielessäni, että voi vitsit tästä tullee ihaaanaaa! Sitten päätän tehdä vielä toisen, tavallaan ehkä varanvuoksi, toisaalta taas vaan siks, kun ekoja tehdessä ja valmistuessa oon ollut niin iloissani. Ja melkein aina käy niin, että tokat on ekojakin ihanempia. Käsitöissä usein varsinkin. Lapsiakin mulla on kaksi, molemmat yhtä rakkaita ja ihania (että tässä ei toka oo ekaa ihanampi eikä toisinpäin), mutta tää hihkuminen pätee tässäkin asiassa, sillä toisen lapsen saatuani oon ollut älyttömän onnellinen lapsistani ja rakkauden määrä ei jakaantunut vaan tuplaantui ja se hämmensi minut. Miten näin paljon voikaan rakastaa?

Kun on kolme neuletyötä puikoilla, silloin neulominen on kivointa, on vara valita mitä tekee seuraavaksi. Just nyt teen villatakin nappilistaa, vauvan villatakkia, itselleni villatakkia ja niitä isoäidinneliöitä. Hups, kolmesta tulikin neljä.

Sanoisin olevani ujo. Ja toisaalta myös kova
puhumaan. Ja toisinaan aivan liian kiltti. Sitä ujoutta eivät meinaa
uskoa ja aina pitää pyörtää sanani, että no okei, en ole. :)

Parasta on äitiys. Yks ihanimmista hetkistä on, kun kaikkia naurattaa niin, että vatsaan sattuu. Yleensä se on niin, että Hymykuoppapoika tekee jotain hassua ja me vilkaistaan Neitokaisen kanssa toisiamme ja purskahdetaan nauruun ja tietty poikaakin alkaa naurattaa. Mulla on nauravaiset lapset. Voi että olenkin onnekas, kun mulla on nuo kaksi kultahippua!

Tahtoisin hypätä laskuvarjohypyn. Tai superkorkean benjin. Vuorikiipeillä! Sukeltaa! Tiiän, että uskaltaisin, vaikka varmaan lähes jänistäisin siinä lähtiessä, ainaki huutelisin höpöjä ja pyytäisin katsojia kannustamaan ja käkättäisin ja sitten menisin ja tekisin. En oo tehny noista mitään, mutta Joensuussa uimahallissa hyppäsin kerran kolmosen ponkulta. Toivottavasti päädyn tekemään noita kaikkia joskus.

Lempielokuvani ovat joko vaaleankeltaisia tai harmaita. En tiiä tajuaako monikaan mitä sillä tarkoitan, mutta muutenkaan en osaa asiaa selittää. Keltainen on onnellinen, haikea, ihana. Harmaa on surullinen, melankolinen, toiveikas. Elämä(ni)kin on tuollaista. Tai sitten vaan valkoista.

Viime päivinä mua on itkettäneet: Tämä, tämä ja tämä.

En jaa tätä sen kummemmin kenellekään eteenpäin, mulla on mahtavia lukijoita, ja toivon ihanaa, aurinkoista ja onnellista sunnuntaita teille kaikille!

 

TERKKUJA KISKALTA!

Otettiin eilen pitkästä aikaa esille syksyllä tekemäni kioskiteatteri
ja olihan lapset innoissaan! Välillä on tosiaan hyvä laittaa leluja ja
näitä vähän isompiakin leikkivehkeitä piiloon, niin ilo niihin voi
löytyä hyvinkin uudestaan. Lapsen hurjan kasvunkin huomaa, kun miettii,
että tätä tehdessä oli jo reilusti syksy (syksyhän oli ihan just!) ja
hän vasta ryömi, liikkui hitaasti kurotellen paikasta toiseen ja nyt
poika käveli itse kioskin sisälle ja nosteli leikkisästi tavaroita
tiskille, ihan niin kuin oikea kiskamyyjä (vaikkei oo koskaan ees käyny
tämmösellä tiskikioskilla)! ♥

140212

Hyvää ystävänpäivää / Happy Valentine’s Day / Glad alla hjärtans dag…

 

…Karmiini, Tiinakaisa, Jonna, Vilppumaan Erika, Peppi, Unikuu, Mymlan, Kati, Sokerikorppu, Henna, Usimarjaana, Outi, Taru, Unisukka, Peurankello, Hampaatirvessa, IlonaN, Lilli, Ninnuska, JohannaK, Norppastiina, Tinttara, Kaylovesvintage, Maikku, Rouva L, Pilvitarha, Nova Melina, Sara, Severien, Pauliina, Mianro, Se on soma juttu, Batixa, Saija, Miiruska, Riikka, Liisa, Ceraci, Red Dragon, Nna, Merja, Neulisti, Inka, Paula, Lotte, Ihan tavallinen Outi, Riikka, Mirva, hr, Henni, Piia, Milla, Piipero, Viluinen, Heta, Laura, Anu, Anna, Jonna, hanna, LauraQ, Onneli, Kristiina, Mari, Tuia, Linda, Tytti, Pinja, Soile, Inari, Nipsu, Heidi, Janne, Senja, Kata, JohannaL, Sanna Matilda, Laziness, Iina, Sini, P, Minna, Iina, Päivi, Teija, Weekdaycarnival, Nanainen, Maiju, Sort of Pink, Paula-piipertäjä, Eilen tein, Homsantuu, Pikkukiiski, Johki, Johanna, Hantta, Janika, Kaisuliina, Mervi, Henriikka, Salanimi, Ketunpesän Hanna, Miia, Mae, MevrouwWalvis, Rillirousku, Mummo, Elina, Jentsu, Ammiina, JenniH, Itu, Ti, Alica, Sanna-Maria, Anneli, PiaS, Tutteli, Anama, Maia, Anne, Rouvamursu, Silmukatti, Riksu, Pipsapippuri, Sanni 4v, Dinky, Suopursu, Ruusuliisa, Sirkus, Ninuska, Teekissa, Tiia, Tui, Marika, Taitamaton, AnniM, Kahvikaneli, Pnda, Sanna, Paula, Iiris, Tuulia, Topukka, Marjohei, Pikkuviuhti, Karhuemo, Ludisia, Marie, Cavy, Taitava tyttö, Inu, Pirkko, Annukka, Malene, Inkeroinen, Lilla, HannaKonna, Hurahtanu Heidi, Anniina, Nappinja, ps, Maaduska, Ziina, Maijja, Joola, Elina, Tuikkis, Meiju, Linnea, Kaneli, Salla, Krisse, Retu, Naku, Hannaliini, Jesse, Emmi, Alma, Marita ja jokainen muukin ihana, jonka nimi ei listassa ole!

KUVAUKSISSA

 

 

Olipas kuulkaas erilainen päivä tässä viikolla, sillä sain iloisen kunnian päästä Jonnan vieraaksi Blogistania
-ohjelman kuvauksiin. Ja vielä mitä kivoimmassa seurassa. Vietettiin
hauska päivä askarrellen, vähän herkutellen, käkättäen ja keskustellen
viisaita, tietysti! ;) Toukokuussa voipi sitten tiirailla telkkarista
Jonnaa ja sen kavereita Tiinakaisaa, Hanna-Riikkaa, Riikkaa ja minuakin. Ja hauskaa oli!

 

 

Kuvat 1, 2, 3, 5: Viivi Lehtonen / YLE

PS. Blogistanian facebook-sivut täällä! Ja nuo koristelemieni laatikoiden ihanat ihanat teipit täältä!

 

KÄSSÄKERHO RULES OK

Eilen kaksi autoa starttasi ja vei monenmonta naista viettämään ansaittua, ihanan rennonletkeetä ja leppoisaa Kässäkerhon Jälkipikkujoulua ihaniin, talvisiin maisemiin, lämpimään mökkiin.

 

Me söimme ja joimme erityisen hyvin, saunoimme ja kävimme möyrimässä lumihangessa, parannettiin maailmaa, naurettiin ja nautittiin hyvästä seurasta ja tietty vähän neulottiin ja virkattiin!

 

 

 

 

 

 

Oli ihan mahtavaa! Oon jo moneen kertaan ylistänyt tuota oikeastaan vähän yllättäen alkanutta harrastusta, Kässäkerhoa, mutta en kyllä tee sitä turhaan. On ollut mahtavaa tutustua moneen uuteen hyvään ihmiseen ja kokoontua aina silloin tällöin ihan vaan istuskelemaan, jutustelemaan ja tekemään samalla käsitöitä. Äitihenkilönä varsinkin sitä arvostaa kovasti sellaista kiireettömyyttä, eikä vähiten sitä, että on yhtäkkiä monta ystävää rikkaampi.
Kiitos ihanat naiset!