Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

UUSI OSOITE!

Näin ihanin sanoin siirryn nyt bloggaamaan iloksenne Evitan sivuille:

“Tervetuloa evitalaisten joukkoon Muita ihania –blogi ja lukijat! Innostat värikkäillä ideoillasi meitäkin kokeilemaan. Tavataan uudistuvilla Evitan nettisivuilla käsityöideoiden parissa, kevättä odotellen! Terkuin Evita.”
Nähdään siellä!
ps. Muistakaa vaihtaa osoite kirjanmerkkeihinne ja linkkilistoille!
With these lovely words I will, from now on, start to write this blog under Evita:
“We’re happy for you to join us, Muita Ihania -blog and the readers! You are an inspiration with your colourful ideas. We’ll meet you at Evita’s new website with fresh ideas, spring in mind! Greetings, Evita”
I’m glad to be one of Evita’s blogs!
See you there!
P.s. Remember to change the address on your bookmarks and link lists!

MUUTTOKUORMA VALMIINA

 

Tiiättehän, että sitä
pysyy nuorena, kun välillä uudistuu. Nyt on sen aika ja kivat muutosten tuulet
puhaltavat. On aika pakata MUITA IHANIA -blogin langat ja kankaat, sakset ja
sukkapuikot, ja muuttaa uuteen osoitteeseen, piakkoin uudistuvan Evitan sivuille aivan pian! Pysykää kuulolla ihanaiset,
osoitteenmuutoskortit on jo postissa.
I guess all of you know, that renewing is the key to staying young. The time is now and you can feel the wind of change blowing. It is time to pack my yarns and fabrics, scissors and needles and move to a whole new destination with my MUITA IHANIA -blog. Stay tuned, sugars, I’ll keep you posted! 

KIVOJEN ASIOIDEN KALENTERI

Tämä kalenteri ei lopu koskaan. Siihen kirjataan joka päivä jokin sinä päivänä tapahtunut asia. Ensi vuonna sitten taas. Ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä hauskempaa se on lueskella, millaista aika olikaan vuosia sitten.

Tänään 2013: Maailmaan syntyi pieni tyttövauva.

 

This calendar never ends. Something that has happened that day has to be added in it every day. And next year again. The more time passes, the more fun it is to read about things that actually happened years ago.
Today 2013: A baby girl was born into this world.

 

SINÄ OLET HYVÄ

Tiedän varmasti, että blogillani on ainakin kaksi miespuolista lukijaa. Tiedän myös, että erään lukijan avopuoliso (oli ensin pakotettu katsomaan blogia, mutta joka…) tahtoisi oman Pilvenreunalla-villatakin, suuremman version lasten mallista. Miehet, paljastakaa itsenne! Ja siis oikeesti, olisko hauskaa, jos tekisin miesten mallisen villatakin? No olis!

Tänään tapasin tytön, joka tunnisti minut tämän blogin kirjoittajaksi. Hän kertoi tehneensä oman versionsa Pilvenreunalla-villatakista ja siitä sitten keksin, että mitäs jos kokoaisin oman kuvagallerian teidän lukijoiden tekemistä villatakeista. Kyllä, hyvä idea! Eikä haittaa, vaikka takki olisi tehty jo aikoja sitten. Tammikuun vaihtuessa helmikuuhun kokoan kuvagallerian. Kuvia saa lähettää sähköpostiini.

Ja siis kyllä mua kiinnostaa te kaikki ihanat tytöt ja naisetkin, kertokaa keitä te ootta, miten te olette tänne päätyneet ja milloin ja hei, ihanaa, että olette!

ヾヾヾヾヾヾヾヾ
I know for sure that my blog has at least two male readers. I also know that a certain reader’s boyfriend (who at first was forced to take a look at the blog, but…), would like to have his own Pilvenreunalla cardigan, a larger version of the model for children. Men, show yourselves! I mean, seriously, maybe it would be fun if I would make a model for men’s wool jacket? Well, eh, YES!
Today I met a lovely girl who recognized me as the author of this blog. She told me she had made her own version of Pilvenreunalla cardigan. From that encounter I got the idea of assembling a photo gallery of the cardigans you, my dearest readers, have made. Yes, a good idea! It doesn’t matter if the cardigan has been made ages ago. When January turns into February I will start assembling the gallery. 
And I mean I’m really keen on hearing from you girls and women as well! Tell me who you are, how did you end up here and when. Oh and hey, I love to have you here!
Kuva ei liity tapaukseen, ei sitten ollenkaan, mutta oli vanhoja kuvia selatessa sen verran mainio vastaantulija, että haluan jakaa sen kanssanne!

VUONNA 2012…

TAMMIKUUSSA

 

 

 

 

HELMIKUUSSA

 

 

MAALISKUUSSA

 

 

HUHTIKUUSSA

 

 

 

TOUKOKUUSSA

 

 

KESÄKUUSSA

 

 

HEINÄKUUSSA

 

ELOKUUSSA

 

SYYSKUUSSA

 

 

 

LOKAKUUSSA

 

MARRASKUUSSA

JOULUKUUSSA

 

 

 

…neuloin paljon. Tein ihania villapaitoja, pipoja ja sukkia, oon kyllä iloinen kaikesta mitä tein. Ompelin, kirjoin, tuunailin ja askartelin vähän vähemmän, mutta melko monta uutta takkia talvea kohden itselläni eteisen naulakossa roikkui. Niin ja virkkasinhan mää ihan hulluna, maailman hienoimman plussapeiton! En kaipaa tehneeni mitään lisää, tässä oli riittämiin. Kiitos käsityövuosi 2012!
…elämässä tapahtui paljon. Vuosi sitten toivoin tämän vuoden olevan paljon parempi kuin edellinen ja kyllä se sitä olikin, vaikkei helppo vuosi tämäkään. Ihanempaa, leppoisampaa ja parempaa ensi vuoteen toivoen, itselleni, läheisilleni ja ihan jokaiselle! Monia mahtavia juttuja on tiedossa ja odotettavissa vuoteen 2013, jännittää ihan!
Onnellista uutta vuotta kaikille, jokaiselle mahtavalle blogini lukijalle, tykkään teistä! Kiitos!
+ + + + + + + + + + +
…I knitted a lot. I made some wonderful sweaters, hats and socks, and I’m really happy for everything I did. I sewed and embroidered little bit less than normally, but quite a few new winter coats of mine are still hanging in the cloakroom. Oh, and I’m just crazy about the amount I crocheted, including the world’s finest blanket! I don’t thing I should’ve done anything more, this was enough. Thank you handcraft year 2012!
…A lot has happened in my life. A year ago, I was hoping for this year to be much better than the previous one, and that it was, even though this wasn’t an easy year. For the next year I hope life to be more wonderful and less hectic; all in all, a better year for myself and for my loved ones and to every single person on this planet! Many great things are coming and expected from the year 2013, I’m quite excited!
Happy new year to all my wonderful readers! You all have a special place in my heart, thank you!

 

TALOT PUIDEN TAKAA

Jos elämässä olis rajattomasti aikaa vain ja ainoastaan kaikelle kivalle, niin tekisin mielelläni paljon piparitaloja. Oon joskus tehnyt omasta päästä taikoen melkoisia kartanoita ja siltoja seuraaviin maihin ja uimakopeille. Mutta koska varsinkaan äitihenkilöillä ei liikaa aikaa ole, niin huomasinkin ilahduttavani lapsiani tänäkin jouluna piparimaisemalla. Viimejouluinen oli niin helppo tehdä ja kiva ja hieno, että siks. Eilen illalla laitoin lapset nukkumaan ja aloin loihtia taloja ja puita. Oon kyllä melko kärsimätön, tavallaan, en kauheasti suunnittele mitä teen, leikkelen veitsellä vaan ja laitan paistumaan. Sama koristelussa (paitsi tällä kertaa asettelin omenapuuhun strösseleitä yksi kerrallaan, että ehken niin kärsimätön olekaan) ja varsinkin siinä vaarallisimmassa vaiheessa, kun sulalla sokerilla leikitään. Silloin talot ja puut menevät sinne mikä on lähin sopiva paikka, koska äiti on varoittanut kyllä, että se kuuma sokeri on to-del-la vaarallista. Kolmekymmenkaksivuotias uskoo siihen edelleen. Tästä tuli aikas kiva, karkkimainen, söpö ja meijän perheen näköinen.

✖✖✖✖✖✖✖

If life would consist of an unlimited amount of time, and only of things that are nice and fun, I would make a lot of gingerbread houses. I’ve made huge houses before, but this time I decided to make a gingerbread landscape again, like last Christmas. I made it because it’s just so easy to make, and it ends up so nice. Last night, after putting the kids to bed, I began to make the houses and trees. I admit that I’m very impatient (kind of), and I don’t plan anything before doing it, so I just cut the parts and bake them. The same thing applies to decoration, even though the most dangerous part is with the melted sugar (OK, this time I didn’t improvise wit the apple tree sprinkes: I placed them one at the time, not so impatient, huh?). The houses and the trees will go to the nearest suitable place, as my mom has warned me that hot sugar is r-e-a-l-l-y dangerous. So, at 32 years of ages, I still believe it.
This gingerbread landscape is pretty nice, candy-like, cute and represents our Family.