Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

MILLAISTA ON OLLA IÄLTÄÄN PÄIVÄÄ VAILLE 11?

Lähes yksitoista vuotta sitten kello 3.13 hulautin lapsivedet olohuoneen lattialle… ai että olispa mukava muistella ensimmäinen synnytys kokonaan sanoiksi, mutta ei, en tee sitä nyt, vaan totean vain, että sain tuolloin radion soittaessa Mobya ja itse 26 minuuttia ponnisteltuani maailman parhaimman lahjan. Limpukka syntyi. Minusta tuli äiti. Ja Limpukasta tuli Miela-Ruusa.

Näin kauempaa katsoessani mietin, että vitsit sitä kyllä oli sen ensimmäisen lapsen kanssa ihanasti ummikko kaikessa. Onhan se ihan älyttömän hullua oikeasti se vanhemmaksi yhdessä hetkessä muuttuminen, vaikka kuinka on se yhdeksän kuukautta aikaa valmistautua. Näiden vuosien aikana on todellakin käynyt selväksi ainakin kaksi asiaa vanhemmuudesta: jokainen kasvatusperiaate, jonka kuvitteli toteuttavansa, on heitetty hiivattiin ja toiseksi se, että lapsi kasvattaa vanhempiaan varmasti enemmän kuin mitä vanhemmat lapsiaan.

On ihanaa huomata, että nyt mulla on nuoreksi neitokaiseksi kasvanut ihana, kohtelias, fiksu, äärettömän viisas ja kaikin puolin kaunis, suloinen tyttö. Vielä nelosluokkalainen lapsi, mutta teiniys ja murrosikä kolkuttelee jo lähettyvillä. Lasten kasvamisessa on oma haikeutensa, mutta samalla kutkutus myös kaikesta siitä mitä mahtavaa on edessä ja jännitys millaisia tyyppejä niistä oikein kasvaakaan. Äitinä huoli tietysti kasvaa, kun maailma ympärillä avautuu ja lapsi tavoittaa enemmän asioita ja maailma on kokoajan enemmän avoinna. Mutta myös luotto siihen, että elämä kantaa ja asiat menevät aivan hyvin ja omalla tavallaan.

Pyysin instagramin puolella lähettämään kysymyksiä, joita voisin kysellä huomiselta päivänsankarilta, liittyen yksitoistavuotiaan elämään. Sain ihania kysymyksiä ja meillä on aivan mainio haastatteluhetki keittiönpöydän ääressä. Joten, täältä pesee, tervetuloa Misukkiliisan yksitoistavuotishaastatteluun:

Mitä rakastat kodissasi eniten? Näitä ihania värejä ja sit mä rakastan sitä, kun täällä on aina musiikki päällä ja siitä tulee kiva mieli. Et täällä on niin paljon akkareita. Toisessa kodissa mää tykkään siitä, että me käydään siellä paljon ulkona, kun siinä on metsää lähellä.

Mitä rakastat äidissä eniten? No sitä, että se on mun äiti ja kun sää äiti oot just tollanen mikä sä oot. Sitä että sää pelleilet tosi paljon ja aivastat niin hauskasti.

Mikä on sun lempiharrastus? Lukeminen ja Ötön kodin rakentaminen. Ötö on mun sellainen pieni harmaa olio, ehkä hamsteri tai karhu, semmonen pieni pehmo, jonka äiti osti mulle viime kesänä, vaikka se maksoi viis euroa, se on siis tosi pieni. Mää oon rakentanut sille siitä lähtien kotia ja kasvattanu sen perhettä. Nyt sillä on jo vaimo ja kolme lasta ja kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Koko Ötön perhe on miniatyyrikokoisia. Ne vois ihan hyvin elää nukkekodissa.

Mikä on parasta mitä voi tehdä äidin kanssa? No se et jos äiti vie mut jonneki kivaan paikkaan ja myös on kiva askarrella tai pelleillä äidin kanssa. Ja sitten mä tykkään valvoa äidin kans pitkään ja keksiä kaikkia hassuja hahmoja ja ottaa videoita niistä. Ihan vain olla äidin kanssa. 

Mikä on sun haaveammatti? Mun haaveammatti tällä hetkellä on valokuvaaja tai sarjakuvapiirtäjä tai nukkekodin kalusteiden tekijä, se olis kivaa.

Mikä on parasta koulussa? Se että siellä on puhelinvälkät… hah, no ei. No se että siellä on kässän ja kuviksen tunteja ja kirjoitustunteja, koska siellä saa kirjoittaa… mulla on siellä semmonen Komisario Kroisantti -niminen salapoliisitarina, jota kirjotan. Ope luki sen ja sanoi, että se on tosi hyvin kirjoitettu. Haluaisin tulostaa ne tarinat ja tehdä niistä kirjan jonka nimi olisi Komisario Kroisantin kootut seikkailut.

Missä olisit viiden vuoden päästä 16-vuotiaana, jos maailmassa kaikki olisi mahdollista?  Herranen aika mikä kysymys! Höm höm…. Mää en muuten tiiä…. Jos ei olis koulua eikä mitään niin mä varmaan päivät pitkät vaan piirtelisin ja kirjoittaisin ja pelaisin. Haluaisin käydä Pariisissa ja New Yorkissa ja kaikissa siisteissä paikoissa. Musta olis kiva käydä myös Japanissa ja lämpimissä maissa.

 

Mikä on elämässä parasta? Parhaita asioita elämässä on monta monta monta monta… esimerkiksi Ötö, äiti, isi, pikkusisarukset, akuankat, kirjat, askartelu, lukeminen, se että oon just siellä koulussa missä oon. Se että mulla on hassutteleva äiti. Se että saan asua Suomessa. Se on myös parasta, että saan olla just se mikä mä oon, ettei kukaan päätä mimmonen mä oon.

Mitä tekisit just nyt jos saisit itse päättää? (tiistai-iltapäivä, klo 15.10) No, nyt mulla on semmonen olo että mä niin haluaisin, että mun tietokone olis täällä ja mä saisin pelata Simssiä ja saisin siihen lisäosan Kissat ja koirat ja et mä pääsisin heti pelaan sitä.

Millainen olis sun unelmapäivä? Haluaisin herätä ihan rauhassa, että sais nukkua vaikka kymmeneen. Haluaisin sellaisen aamupalan mitä Oulun mummu aina tekee, eli kaikki ruuat olis pöydällä valmiina ja sais kasata sellaisen aamupalan niinku hotelleissa aina on. Sitten pyytäisin kaveria ulos leikkimään, olis kesäpäivä, oikein lämmin… me voitais mennä vaikka jonneki järvelle uimaan. Se kuulostaa just nyt parhaalta. Me sen jälkeen äidin kanssa mentäis vielä maauimalaan ja sit siellä me oltais siellä aika kauan ja sen jälkeen mentäis kotiin ja katottais joku hyvä elokuva, vaikka Titanic ja syötäis tilisipsejä ja piimää. Sit mä kattoisin puhelinta ja äiti ompelis vieressä. Semmonen olis mun unelmapäivä just tällä hetkellä. Ainiin! Syötäis paljon jätskiä ja Arnoldsin donitseja ja paahtoleipää.

Mikä on sun lempimusaa? Mun lempimusiikkia on esimerkiksi Kaija Koo ja niistä musiikeista tykkään mitä äiti kuuntelee aina, tykkään tosi monenlaisesta musiikista.

Mistä te juttelette kavereiden kanssa eniten? Me jutellaan siis… ei oo sellaista mistä jutellaan eniten… jutellaan kaikesta mahdollisesta. Peleistä, kirjoista, kasveista, siitä, että miks pitää olla koulua, joskus jutellaan vaikka rakkaudesta tai kuolemasta.

Miten teidän luokkalaiset työskentelevät luokassa? Aika iso meijän luokkalaisista ei osaa olla hiljaa, joten me loput yritetään vaan keskittyä, vaikka ne sekoilee siinä ympärillä. Se on ihmeellistä, jos meillä on 10 minuuttia hiljaista.

Mitä mieltä oot kouluruuasta? No se vähän riippuu. Yleensä se ei oo mitään maailman parasta, mutta joinakin päivinä kun on vaikka kalapuikkoja tai pinaattilättyjä, niin se on parhaita. Mutta sitten jos on vaikka nuudeliquonwokkia tai koulun pinaattikeittoa, niin ne päivät on semmosia, että mä syön vaan leipää.

11-vuotiaalta kaunottarelta ehdottomasti kysyisin tietääkö hän, että hänestä tulisi heittämällä huippu näyttelijätär? No en kyllä tienny. Kiitos ihan kauheasti ihanista sanoista!

Minkä tavoitteen ottaisit, jonka haluat toteuttaa ennenkuin täytät 12? Mää ajattelin hypätä seiskapuolesta uimahallissa! Vitosesta hyppäsin viime viikolla. 

Millaista on olla iältään päivää vaille 11-vuotias? Se on jännää, ei se mitenkään kauheen ihmeelliseltä tunnu. Musta tuntuu, että oon enemmän iso kuin pieni. Semmoiselta tuntuu. 

Kiitos haastattelusta rakas tyttöni! <3 Onnitteluhalit ja limsat ja kakut säästetään huomiseen!

*Flamingo-paita saatu kaupallisen yhteistyön kautta: Blaa, Prisma.

 



4 Comments

  1. Reply
    Jenni Silvennoinen

    Mieletön tyyppi siulla! Kaija Koo! ❤❤ minkä päällä tuo kuva missä on silmät kiinni, on otettu? Onnea ihanalle lapselle sekä äidille 😗

Leave Your Comment