Tietoa mainostajalle ›

KAULAHUIVIPÄIVÄ 5 (JA KOSKETTAVA MUISTUTUS)

Välillä sitä saa isoja muistutuksia siitä, mitä tämä mun juttu oikein on, tämä, että jaan teille lukijoilleni vaikkapa näitä neuleohjeita täällä blogissani. Voisinhan tehdä sen niin monella muullakin tavalla tai neuloa huiveja ihan vaan itselleni. Ottaa vastaan kehut ja ihastelut niiltä keneltä niitä tulisi. Haluan kuitenkin jakaa iloa jostain minulle ihanasta myös teille. Ihan aina en jaksa tai ehdi, mutta pirskatti vieköön, aika monesti ehtii ja jaksaakin kun vaan itse haluaa. Haluan jakaa sitä voimaa, jota itse näistä neulomuksista ja kokoinaisuudessaan tästä blogistanikin saan. Mulla on ollut elämässä monenlaista käännettä, paljon on tapahtunut ja on ollut monta hetkeä, että ei ole ollut todellakaan helppoa, mutta siitä huolimatta tässä mää oon, pastellisten värien ympäröimänä ja mulla on ihan hyvä olla. Tämä kaikki on ihan totta, tämä ei ole mikään unelmablogimaailma, vaan maailma joka on minun ja jollaisena tämän kaiken ympärillä olevan näen. Kauniina ja hyvänä ja voimaannuttavana, sekä itselleni että tiedän sen taas nyt, kun sain muistutuksen, myös teille.

Onneksi kuitenkin välillä ehtii ihan hyvinkin ja olen kyllä ihan hyvä tekemään sitä, mikä saa minut onnelliseksi, varsinkin silloin, jos oloni on kurja. Se, että käsitöiden sanotaan olevan terapiaa, se on ihan totta. Tavallaan siitä syystä rysäytin tämänkin neuleohjeen tänne blogiin saakka, juuri nyt. Ja onneksi sainkin! Äsken nimittäin sain viestin eräältä lukijaltani ja se viesti sai sydämeni hakkaamaan lujaa, kyyneleet nousemaan silmiin, valumaan pitkin poskiani ja olisin siltä istumalta halunnut halata tuota viestin kirjoittajaa! Viestin sisältö oli raskas ja surullinen, mutta samaan aikaan täynnä toivoa ja täyttä kultaa. Se mitä minä olin saanut aikaan tällä huiviprojektillani, se oli hyvin hyvin koskettavaa. Olin nostanut ihmisen pois mustasta hetkestä, surusta, luonut silmukoideni avulla hitusen valoa hetkeen ja vähän vielä suuremman ripauksen jokaisena päivänä, kun uusi ohje ilmestyy. Siellä jossain neulotaan huivia, jolla on suuri merkitys, se on merkki siitä, että tuo ihminen kaikesta huolimatta selvisi! <3  Lämmin halaus täältä sinulle, joka minulle viestin kirjoitit, sekä itseasiassa ihan jokaiselle teille, jotka tätä tekstiä luette ja halausta kaipaisitte!

Niin ja tämä neuleohje. No, se jatkuu uusilla kuvioilla, kyllä te tiedätte. Neulokaa vaan!

Ja tämän päivän kappalevalintani oli jotenkin heti selvä, en tiedä mistä se tuli tai miksi, mutta the Radio Dept. – Strange Things Will Happen. Olette ihania! Hyvää yötä ja huomenta ja päivää ja iltaa!

2 Comments

  1. Reply
    Tepsu

    Syyssukat tuli neulottua myöhässä ja tätä ohjetta on odotettu kuin kuuta nousevaa! Äsken tuli vihdoinkin tekstari, että paketti on saapunut ja saan projektia varten tilaamani langat ja pääsen illalla aloittamaan tän, JES! Sulla on mahdottoman ihania ohjeita ja syyssukkien myötä uskaltauduin myös kirjoneuleiden maailmaan. Jee Tiina, oot huippu!

    1. Reply
      Tiina Post author

      Mahtavaa, että pääsit nyt hommiin ja i-h-a-n-a-a että ohje on odotettu :) Ja supermahtavaa, että oon saanu sut kirjoneuleilemaan! :) Kiitos! Itsekin olet!

Leave Your Comment