Oon ihan hulluna kauniisiin papereihin. Tykkään ostaa ihania ja kauniita lahjapapereita melko usein. Onneksi se ei oo kauhean vakava pahe, muutaman euron paperiarkit ja -rullat. Tähän joulukuusiviirinauhaan löysin paperini Papershopista. Osa papereista oli kaksipuoleisia, mikä sopii tähän työhön todella hyvin, koska kuuset avataan kolmiulotteisiksi. Pastellisävyinen kuusiviirinauha löytyy siis Styleroomin joulukalenterin luukusta numero 16 ja nyt myös täältä. Ihan kaikista nopein askarteluhomma se ei ole, mutta en sanoisi aivan työläisimmäksikään. Mukava se oli ainakin tehdä ja lopputulos keittiön katossa on ihana!
Tarvikkeet: erilaisia lahjapapereita (mieluiten arkeissa, etteivät rullaannu), hyvät sakset ja mahdollisesti paperleikkuristanssin,
ompelukoneen ja kärsivällisyyttä ja jouluisen tunnelman.
Leikkele kuusia ja palluroita ihan reilusti. Tosin tässä omassa nauhassani niitä on todella paljon ja nauhaa valmistui hyvin reilusti. Mulla oli neljä isoa paperiarkkia joista leikkelin tarvittavat kuuset ja pallot. Ihan niin paljoa ei välttämättä tarvitse, mutta toisaalta, ei näytä ainakaan laihalta se viirinauha siellä katossa.
Ota karkkia välissä, että jaksat.
Ompele kolme kuusta päällekkäin ja niiden yläpuolelle yksi pallura tavallaan niin kuin ”tähdeksi” kuusen latvaan ja tee näin kaikkien kuusten kohdalla. Näistä sitten valmistuu kolmiulotteiset komeat kuuset.
Kun kuuset ovat valmiit, ala ommella hurautella nauha kokoon. Itse tein niin, että kymmenen palluraa väliin ja sitten kuusi ja sama uudelleen niin kauan kunnes kaikki materiaali oli käytetty. Tämä vaihe on pelkkää hurruuttelua ja kymmeneen laskemista eli hyvinkin terapeuttista, hehe.
Kiinnitin nauhan komeasti ihan kuulkaa maalarinteipillä vaan, koska jaloissa pyörivä yksivuotias (ei kuvissa) (koska on lähempänä niitä mun jalkoja) (kuumeinen nelivuotias taas nautti rauhassa kaakaon ja jouluisia herkkuja) ei antanut mulle oikein mallailuaikaa erilaisille kiinnitysmahdollisuuksille. Yleensä suosin sinitarraa, mutta koska sitä ei löytynyt, päätin ottaa maalarinteipin käyttöön. Toimii aivan hyvin. Erilaisia washiteippejäkin mietin, mutta ne olisivat kyllä pompanneet seinistä ja katosta liikaa. Ehkä vois vähän kaunistaa teipinpaloja vaikka niin, että leikkaisi niiden päät näteiksi.
Minusta tämä on ehkä ihanin joulukoriste meillä tällä hetkellä. Niin hempeä, mutta jouluinen, mutta silti myös sellainen, ettei sitä tarvitse välttämättä heti pyhien jälkeen ottaa pois. Keittiössä on ihanan lempeä tunnelma.
Oikein ihanaa ja rentoa loppuviikkoa kaikille. Itse ajattelin ainakin ottaa niin rennosti kuin vaan pystyn, joulu tulee kuitenkin. <3
Hullaannun myös paperiosastoilla. Kaksipuoliset on parhaita ja monikäyttöisimpiä. Huippu ohje tämä!
Kiitos! :) Samassa veneessä :D
Aivan ihana!!
Kiitti! <3 pus.
Vau. Tässä se taas on todistettu- arkijuhla ja koristenauha kruunuksi!
No eikös just niin! :))
Voi kuinka kaunis! <3 Tuo ihanan tunnelman huoneeseen!
Kiitos! Niin mustaki :)
Oi miten ihana!!! Olenkin aina miettinyt että miten tuollaisen saa kiinnitettyä mutta aaargh, teippi ja sinitarra tietenkin!!!! Ei siis vaadi kymmentä naulaa katonrajaan, tunnen itseni nyt vähän idiootiksi :D
Kiitos! <3 Ja nuo oivallukset on parhaita. Ne, missä juurikin tuntee itsensä sitten vähän yksinkertaiseksi. Mutta ne voi toki aina pistää äitiyden piikkiin miksei tajua. :D
Kääk, miten nätti! Täytyyks mun nyt tällainenkin väsätä, kun tehtiin jo lasten kanssa niitä jätskikoristeita ja niistäkin tuli tosi söpöjä. :)
Näitä ihania!!! <3
Täällä myös yksi paperifriikki ilmottautuu. Kaikki kuviolliset ja ihanat pastellisävyt niin sekoan totaalisesti. Tuosta koristeesta tuli kyllä aivan ihana. Aloin vakavasti pohtimaan tuollaisen värkkäämistä itse.
Mahtava! :)
Kiitos!
So that’s the case? Quite a reltvaeion that is.
Onpa nättejä, ehtisi varmaan itsekin vielä tehdä tuollaisia jouluksi!
Hyvin ehtii! :)
Onpa kaunis!
Stay inimtoarfve, San Diego, yeah boy!
VAU! Tosi hieno, kun ei oo yhtään jouluiset nuo paperit, mutta lopputulos on tavallaan jouluinen ja tavallaan ei :D Ja näyttävä! Mulla on ”listalla” monia tämäntyyppisiä surruttelujuttuja paperista, mutta jotenkin sinne paininjalan alle kuitenkin useammin eksyy kankaita.