Tämän köllöttelypeiton tein kolmessa päivässä (!) kummitytölleni keväällä 2010. Muistan kuinka maanantaina töiden jälkeen levitin kankaat keittiön lattialle, suunnittelin siinä samalla leikellessäni ja illalla jo tikkailin ja kirjoin tekstejä teeveetä katellessa. Torstaina annoin peiton saajalleen. Kaunishan tuo peitto on silmissäni edelleen ja varmasti ihana muisto kummitytölleni aikuisenakin. Ja miten hellyyttävä on tuo kirjailemani Neitokaisen piirustus, oi!
MENNEIDEN MUISTELUA – osa 2

Törmäsin tähän selaillessani vanhaa blogiasi kesän alussa (molemmat blogit uusia löytöä minulle) Tää tilkkutäkki jäi kyllä mieleen upeana! Voi että kun osaisi tehdä jotain näin ihanaa lahjaksi! :)
Oi kiitos! :)
Todella upea ja uniikki köllöttelypeitto! :)
Kiitos! :)
tämä on kyllä valtaisan ihana!
Kiitos! :)
Ihanaa että julkaiset nämä täällä koska
a) kävin usein ihailemassa töitäsi vanhassa blogissasi ja nyt ne kuvat ovat poissa
b) niitä upeimpia töitä on syytäkin nostella esiin tasaisin väliajoin blogissa uudelleen koska ne on vaan niin upeita!!! Ja uudet lukijat voivat olla täysin tietämättömiä näistä ihanuuksista!
Aivan käsittämättömän ihania nämä tekemäsi tilkkupeitot!
Kiitos,
a) poissa silmistä, pysyvästi mielessä, eikö :D
b) jos löydän kuvia jostain niin voin jotain joskus julkaista uudelleen :)